Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä

16 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
→‎Puistokatuja Suomessa: - Otetaan Hämeentie pois, ainakaan suurimmalta osalta sen pituudesta kadun varrella ei kasva puita.
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: ja:プロムナード)
(→‎Puistokatuja Suomessa: - Otetaan Hämeentie pois, ainakaan suurimmalta osalta sen pituudesta kadun varrella ei kasva puita.)
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on [[Vaasa]]an 1776 rakennettu [[Hovioikeudenpuistikko]], jonka suunnitteli yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]].<ref name="Suomentaide">{{Kirjaviite | Tekijä = Gardberg, Carl Jacob | Nimeke = Suomen taiteen historia | Vuosi = 1998 | Kappale = Rakennustaide ja ympäristö | Sivu = 109 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-50-0920-0 }}</ref> Puistokadun esikuvana oli [[Nancy]]yn 1750–luvulla rakennettu ''Place de Stanislas Leszczynski''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoliitto.fi/en.php?k=9104 | Nimeke = The oldest public park in Finland | Tekijä = Piispala, Eija | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Museo 2/2002 Abstracts | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen museoliitto | Viitattu = 14.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Puutaloista koostuneiden kaupunkien tulipalojen takia annettiin 1856 määräys, että puutaloalueilla kaupunkien keskustat piti jakaa paloturvallisiin osiin 35 m leveillä esplanadeilla, joiden varsille piti istuttaa paloja ehkäiseviä lehtipuuistutuksia.<ref name="suunnitteluopas140" />
 
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen tuli eurooppalaiseen tapaan kaavoitusmalleja, joissa puistokaduilla ja bulevardeilla oli merkittävä osa, vaikka loppujen lopuksi kovinkanakovinkaan paljoamontaa eurooppalaisten esikuvien mukaisia puistokatuja ei Suomesta löydy.<ref name="suunnitteluopas140" /> [[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]], ja Huopalahdentie ja [[Hämeentie]], esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyitä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. Myös [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] eteläosa, entinen Heikinkatu on aikaisemmin ollut esplanadityyppinen puistokatu: sen keskellä oli puuriveillä reunustettu puistokäytävä, mutta 1930-luvulla autoistumisen seurauksena päätettiin keskimmäiset puurivit poistaa ja puita siirrettiin muualle.<ref>Junttila & Koivistoinen 2002, s. 133.</ref>
 
[[Pori]]n keskustan [[ruutukaava]]-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. [[Kuopio]]ssa taasen on kaksi varsinaista puistokatua, jotka ovat Puistokatu ja [[Pyörönkaari]].