Versio 31. lokakuuta 2011 kello 19.59 muokkaa 178.55.28.185 (keskustelu) →‎Taiteilijan monipuolinen tuotanto ← Vanhempi muutos		Versio 25. joulukuuta 2011 kello 12.41 muokkaa kumoa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 487 muokkausta lähteitä oli merkittyy yhteenvetoihin, poimin sieltä Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{lähteetön}}~~ [[File:Uskokemppi.jpg\|thumb\|Usko Kemppi]] '''Usko Urho Uljas Kemppi''' (vuoteen 1943 '''Hurmerinta''', s. [[12. helmikuuta]] [[1907]], [[Oripää]] - k. [[13. toukokuuta]] [[1994]], [[Espoo]]) oli [[suomalainen]] [[säveltäjä]], [[sanoittaja]], [[kirjailija]] ja [[elokuvakäsikirjoittaja]].<ref name="POMUS">{{Verkkoviite \| Osoite=http://pomus.net/001492 \| Nimeke = Usko Kemppi \| Tekijä = Erkki Pälli \| Julkaisija = Pomus}}</ref> Kempin monipuolinen kirjoitustyö käsitti niin lauluja, näytelmiä kuin elokuvakäsikirjoituksiakin. == Lapsuus == Usko Kempin isä, Kaarle Aksel Hurmerinta oli poliisimestari ja viranhoito vei perhettä lukemattomille asuinpaikkakunnille.<ref name="POMUS"/> Ensimmäinen muutto tapahtui [[Turku]]un, kun Usko oli kolmen kuukauden ikäinen. Turku muodostuikin Uskon omien sanojen mukaan hänen elämänsä keskuspaikaksi. Isä oli poikaikäisenä ollut [[Uudenmaan pataljoona]]n soittokunnassa [[Helsinki\|Helsingissä]]. Äiti, Emilia Amanda Nordqvist, soitti jonkin verran [[piano]]a ja lauloi [[kuoro]]issa. Äidin veli oli hyvä [[viulu\|viulisti]] ja [[lukkari]]-[[urkuri]]. Musikaalisuus tuli Usko Kempille molempien vanhempien kautta. Isä kirjoitteli sekä [[lyriikka\|runoja]] että [[näytelmä\|näytelmiä]] ja perusti näyttämön tai johti sellaista lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa hoiti virkaansa. Uskon äiti näytteli Porissa Uskon syntymän aikoihin [[Kaarle Hurmerinta\|Kaarle Hurmerinnan]] näytelmässä ''Ensimmäinen perämies''. Näin Usko Kempin teatterikiinnostuksen voi sanoa olevan kotoisin omasta perheestä. == Kiertolaisen elämää == Rivi 13 ⟶ 12: ==Säveltäminen alkaa== Usko Kempin ensimmäinen tanssikappale oli vuonna 1927 sävelletty "Itämerivalssi" .<ref name="POMUS"/> Hän soitti nuorena miehenä useilla paikkakunnilla kahviloissa ja elokuvateattereissa. Talven 1927-1928 Kemppi esiintyi [[Raahe]]ssa. "Siihen aikaan elokuvat olivat mykkiä, ja oli aikamoinen työ tehdä joka ohjelmaan uusi soitto-säestysohjelma!" Kun Kemppi istui Brondan taiteilijakahvilassa vuonna 1929 odotellen Turun junaa, hän tapasi [[Matti Jurva]]n ja [[Tatu Pekkarinen\|Tatu Pekkarisen]] ja jäi illaksi odottamaan [[Rafael Ramstedt]]ia. Turkuun hän ei sitten palannutkaan vaan hän jäi Brondalle kesään saakka. Ramstedtista tuli hänen paras ystävänsä, vaikka tämä oli häntä kaksi kertaa vanhempi. Usko antoi hänelle pari lauluaan, jotka Ramstedt lauloi Tanskassa levylle. "En ollut aikonut säveltää mitään, mutta silloin alkoi Suomessa suuri gramofonivillitys, tuli matkagrammarit ja syntyi tuottajafirmoja." Tuohon aikaan tuli Kempin elämään mukaan [[Levytukku]], ja silloin syntyivät muun muassa "Tulipunaruusut", "Silmät tummat", "Pustan poika" ja "Surullinen kuu". Silloinen Usko Hurmerinta kirjoitti tekstejä myös ulkomaisiin iskelmiin. Laulajina olivat muun muassa Rafael Ramstedt, Matti Jurva, [[Heikki Tuominen]], [[Ture Ara]], [[Niilo Saarikko]] ja [[A. Aimo]]. Brondan aikana syntyi myös kymmeniä laadukkaita lyijykynäpiirroksia sen ajan eri alojen taiteilijoista, niistä jotka vierailivat kahvilassa. Usko Kempillä oli siihen aikaan jo runsaasti lauluja. Ajan tavan mukaan levy-yhtiöt eivät liiemmin tilittäneet palkkioita, joten rahaa tuli vähän. Silloin perustettiin [[Teosto]]. Usko oli eläessään Teoston vanhin jäsen. Vuosien kädenväännön jälkeen Teostosta tuli voimakas laulujen tekijöiden edunvalvoja. Turussa perustettiin ennen sotia ensimmäinen kokonaan kotimainen [[Sointu (äänilevytehdas)\|Sointu]] levy-yhtiö, jonka ohjelmistoa ja soittoja Usko Kemppi hoiti. Hänen piirtämänsä on levyjen [[Turun linna]]a esittävä keskiöetiketti. Rivi 23 ⟶ 22: ==Päätoimisena elokuvakäsikirjoittajana== Sodan jälkeen seurasi Usko Kempin elämässä kuukausipalkkainen työ [[Suomi-Filmi]]ssä. Jälkeä syntyi: satoja lyhytkuvia, yli kahdenkymmenen pitkän elokuvan käsikirjoitukset tai niihin osallistuminen sekä musiikki useisiin elokuviin. Usko Kemppi teki sekä käsikirjoituksen että musiikin muun muassa elokuviin ''Minä ja mieheni morsian'' ja ''Huhtikuu tulee''. Käsikirjoituksen hän teki sellaisiin tunnettuihin elokuviin kuin ''Linnaisten vihreä kamari'' ja ''Nuori mylläri''.<ref name="ELO">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.elonet.fi/name/hef9y9/ \| Nimeke = Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (190 kpl) \| Julkaisija = ELONET}}</ref> Usko Kemppi piti itseään mieluummin kirjailijana ja toimittajana kuin säveltäjänä, tänä aikana hän toimittikin yhtiön julkaisemaa [[Uutis-Aitta]]a. Suomi-Filmissä työskentelyä kesti lähes 10 vuotta. Sinä aikana yhtiö perusti vuonna 1950 Leijona-merkillä toimineen äänilevy-osaston, jonka taiteellisena johtajana oli Usko Kemppi. Osaston toimintaa kesti vuoteen 1953. ==Näytelmäkirjoittaja== Rivi 42 ⟶ 43: ==Salanimet== Hurmerinta Usko (alkuperäinen nimi)<ref name="ELO"/> Kalanti U.<ref name="POMUS"/> Kauko Kalle<ref name="POMUS"/> Laurila Lasse Salapuro Talka U.<ref name="POMUS"/> Voitto F.<ref name="POMUS"/> Warras == Lähteet == * Usko Kemppi-seuran historiikki === Viitteet === {{Viitteet}} ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Usko Kemppi” versioiden välillä