Ero sivun ”Pakkotila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zxc (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Lisätty putatiivinen pakkotila |
||
Rivi 20:
Yllä olevaa voidaan selvittää esimerkillä: Pyromaani sytyttää tulipalon. Kännykätön ohikulkija näkee palon ja murtautuu sisälle yrittämään alkusammutusta ja soittamaan apua. Alkusammutusta yrittäessään ohikulkija sammuttaa palon peittämällä palopesäkkeen olohuoneen matolla sekä takillaan, jotka tuhoutuvat käyttökelvottomiksi. Tämän jälkeen ohikulkija soittaa paikalle palokunnan, joka vastaa ainoastaan varanumeroon, ja tönäisee vahingossa kyynärpäällään maljakon lattialle. Matto, takki ja sisäänmurtautumisesta aiheutuneet vahingot kuuluvat tulipalon seurauksiin, samoin puhelinlasku. Näistä pyromaani joutuu aikanaan korvausvastuuseen. Sen sijaan maljakon rikkoutuminen on kyseenalainen. Periaatteessa kyseessä on tuottamuksellinen teko, josta ohikulkija kantaa vastuun. Toisaalta, jos ajatellaan ohikulkijan olleen edelleen kiihdyksissä tilanteesta, vahinko kuuluu edelleen pakkotilan piiriin. Jos tulipalon olisikin aiheuttanut salamanisku, vahingoista talolle ja matolle vastaisi talon omistaja. Takille aiheutunut vahinko kuuluisi ohikulkijalle itselleen.
==Putatiivinen pakkotila==
Putatiivinen eli oletettu pakkotila syntyy silloin, kun henkilö olettaa käsillä olevan tilanteen, joka oikeuttaa pakkotilamenettelyyn, mutta todellisuudessa tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole. Oikeuskäytännössä putatiivinen pakkotila, silloin kun se yleisen elämänkokemuksen mukaan on ollut uskottava, ja kun oletetun pakkotilan poistamiseen käytetyt keinot ovat olleet oikeassa suhteessa oletettuun uhkaan, ei johda rangaistukseen, tai rangaistus mitataan alennetulla asteikolla. Korvausvelvollisuus kuitenkin syntyy kiistattomampana kuin todellisen pakkotilan mukaisessa tilanteessa.
==Katso myös==
| |||