Ero sivun ”Opettajaseminaari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) kielenhuoltoa ja jäsentelyä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
[[Kuva:Jyväskylän_seminaarin_oppilaita.jpg|thumb|right|Jyväskylän seminaarin miesosaston oppilaita 1900-luvun alussa pukeutuneina parhaisiinsa.]]
Suomeen perustettiin vuonna [[1863]] [[Jyväskylän seminaari]], jonka ensimmäisenä johtajana toimi [[Uno Cygnaeus]]. Seminaarin tarkoituksena oli kouluttaa suomenkielisiä kansakoulunopettajia vasta perustetulle [[kansakoulu]]laitokselle. Seminaari oli sisäoppilaitos, joka koostui mies- ja naisosastoista. Pääsyvaatimuksena seminaariin oli vuodesta 1880 alkaen kansakoulun oppimäärä, mutta alusta lähtien naisosaston oppilaat olivat huomattavasti vähimmäisvaatimusta koulutetumpia, yleensä ruotsinkielisten säätyläisperheiden tyttäriä. Näille kansakoulunopettajattaren ammatti tarjosi yhden harvoista sosiaalisesti hyväksyttävistä työmahdollisuuksista. Miesoppilaat tulivat sen sijaan useimmiten vähän koulutettuja, ja monen pohjakoulutus rajoittui [[kiertokoulu|kierto]]- ja [[rippikoulu]]un. Esimerkiksi Jyväskylän seminaarin ensimmäisistä oppilaista naiset olivat yhtä lukuun ottamatta säätyläisperheistä, mutta miehistä ei yksikään. Vaatimattomista oloista lähteneelle miehelle kansakoulunopettajaksi valmistuminen merkitsi sääty-yhteiskunnan aikana melkoista sosiaalista nousua. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maaseutuyhteisössä kirjoitus- ja laskutaitoiselle opettajalle avautui opetustyön ohella lukemattomia erilaisia luottamustehtäviä.
[[Kuva:Jyväskylän_seminaarin_naisvoimistelijoita.jpg|thumb|left|250px|Jyväskylän seminaarin opetusohjelmaan kuului voimistelu. Seminaarin naisosastolaisia voimistelupuvuissaan sauvoineen vuonna 1897]]
Jyväskylän seminaari vakiintui [[1860-luku|1860-luvun]] aikana, ja sen rinnalle tulivat pian ruotsinkieliset [[Tammisaaren seminaari|Tammisaaren]] ja [[Uudenkaarlepyyn seminaari|Uudenkaarlepyyn seminaarit]] sekä myöhemmin suomenkieliset [[Raahen seminaari|Raahe]]n, [[Rauman seminaari|Rauman]], [[Heinolan seminaari|Heinolan]], [[Kajaanin seminaari|Kajaanin]] ja [[Sortavalan seminaari|Sortavalan]] seminaarit. Ruotsin [[Haaparannan seminaari|Haaparannalla]] toimi kuitenkin maailman toiseksi vanhin suomenkielinen seminaari, joka oli perustettu 1847.<ref>[http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/nar-finskan-rensades-ut-ur-norrbotten_416099.svd Svenska Dagbladet]</ref> Sortavalan seminaari perustettiin [[1890-luku|1890-luvulla]] vahvistamaan suomalaista kulttuuria Raja- ja Itä-Karjalassa. [[Tampere]]elle aiottu seminaari perustettiin [[Hämeenlinnan seminaari|Hämeenlinnaan]], koska teollistuneen Tampereen katsottiin olevan haitallinen seminaarilaisten moraalille{{lähde tarkemmin}}.
| |||