Ero sivun ”Nelson Goodman” versioiden välillä

Goodmanin mukaan yksi ja sama objekti voi toimia symbolina joissain [[konteksti|konteksteissa]], mutta ei toisissa. Se voi toimia esteettisenä symbolina joissakin, mutta ei-estettisenä toisissa. Esteettisellä symbolilla on yleensä tiettyjä symptomeja eli [[oire]]ita. Ne eivät ole välttämättömiä tai riittäviä taideteosten ominaisuuksia, vaan ne ovat pikemminkin kuin johtolankoja tai taudin oireita. Yhden tai useamman esteettisen oireen läsnäolo tai puuttuminen ei tee tai sulje pois teoksen esteettisyyttä. Taideteoksissa on tavallisesti yksi tai useampia esteettisiä oireita. Goodmanin lähestymistapa on propabilistinen: jos jossain on yksi tai useampia esteettisiä oireita, se on luultavasti taideteos. <ref>[http://plato.stanford.edu/entries/{{SEP | Id=goodman-aesthetics/ Goodman's| AestheticsTekijä=Giovannelli, TheAlessandro Stanford| EncyclopediaNimeke=Goodman's ofAesthetics Philosophy].| Viitattu =25.3.2008.}}</ref>

Goodmanin propabilistinen tai symptomaattinen taiteen määritelmä helpottaa taiteen rajatapauksien selvittelyssä. Simpanssin tekemä piirustus voi toimia taideteoksena, jos katsoja tajuaa, että kaikki viivojen fyysiset ominaisuudet ovat relevanteja (täyteläisyys). Mutta teos ei ole ehkä toiminut taideteoksena simpanssille, viivan ja värin tarkka vaihtelu saattoi syntyä sattumalta, eikä simpanssi ehkä kiinnittänyt huomiota viivojen hiuksenhienoihin variaatioihin. Teos saattaa toimia taiteena katsojalle, mutta ei tekijälle tai päinvastoin. <ref>Ellen Winner, Ellen: ''Invented Worlds'', The Psychology of Arts, Harvard University Press 1982, s. 6-8</ref>

* ''The Structure of Appearance'' (1951)

* ''Languages of Art'' (1968)

* ''Problems and Projects'' (1971)

* ''Ways of Worldmaking'' (1978)

* ''Fact, Fiction and Forecast'' (4th ed. 1983)

* ''Of Mind and Other Matters'' (1984)

* ''Reconceptions in Philosophy'' (1988)

==ViitteetLähteet==