Ero sivun ”Nelson Goodman” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ru:Нельсон Гудмен
Rivi 21:
Goodmanin mukaan yksi ja sama objekti voi toimia symbolina joissain [[konteksti|konteksteissa]], mutta ei toisissa. Se voi toimia esteettisenä symbolina joissakin, mutta ei-estettisenä toisissa. Esteettisellä symbolilla on yleensä tiettyjä symptomeja eli [[oire]]ita. Ne eivät ole välttämättömiä tai riittäviä taideteosten ominaisuuksia, vaan ne ovat pikemminkin kuin johtolankoja tai taudin oireita. Yhden tai useamman esteettisen oireen läsnäolo tai puuttuminen ei tee tai sulje pois teoksen esteettisyyttä. Taideteoksissa on tavallisesti yksi tai useampia esteettisiä oireita. Goodmanin lähestymistapa on propabilistinen: jos jossain on yksi tai useampia esteettisiä oireita, se on luultavasti taideteos. <ref>[http://plato.stanford.edu/entries/goodman-aesthetics/ Goodman's Aesthetics, The Stanford Encyclopedia of Philosophy]. Viitattu 25.3.2008.</ref>
 
====Syntaktinen täyteläisyys====
 
Eräs taideteoksen ominaisuus on tavallisesti ''suhteellinen [[syntaksi|syntaktinen]] täyteläisyys''. Taideteokset ovat tavallisesti täyteläisiä, koska objektin toimiessa taideteoksena sen fyysisistä ominaisuuksista suhteellinen enemmistö on tärkeitä verrattuna siihen, kun se ei toimi taideteoksena. Esimerkiksi jos meille kerrotaan, että sahaviiva on [[EKG|EKG-käyrä]], tärkeää on huomata viivan ylä- ja alaosat. Mutta jos meille kerrotaan, että kyseessä on vuorten ääriviiva [[maisemamaalaus|maisemamaalauksessa]], kiinnitämme huomion viivan muihin ominaisuuksiin, kuten sen kokoon, hahmoon, väriin ja tekstuuriin. Kun symboli toimii esteettisenä, sen ominaisuuksista ovat relevantteja useammat kuin jos sama symboli toimii muualla kuin taiteessa.
 
====Ilmaisu====
 
Toinen esteettisen oire on ''metaforinen esimerkeillä valaiseminen'', jota kutsutaan myös ''ilmaisuksi'' (tai ekspressioksi). Se viittaa johonkin niistä tavoista, jolla taideteokset tyypillisesti symboloivat. Taideteokset ilmaisevat mielialoja: maalausta voidaan kuvata surulliseksi, sinfoniaa riemuisaksi ja runoa synkäksi. Ilmaista ei vain mielialoja, maalaus voi ilmaista äänekkyyttä, sinfonia kuumuutta, runo sileyttä. Vaikka jotain ominaisuutta voidaan ilmaista eri tavoin eri kulttuureissa, kaikkien kulttuurien taide ilmaisee mielialoja tai muita laatuominaisuuksia muodollisten ominaisuuksien, kuten viivan, värin ja rytmin kautta.
Rivi 31:
Taideteoksille on tyypillistä symboloiminen ilmaisun kautta, se ei ole ei-esteettisten objektien ominaisuus. Voidaan sanoa, että taidemaalaukset ovat surullisia, äänekkäitä, kuumia tai viileitä, mutta kartat tai [[graafi]]t eivät sellaisia ole. Taideteosten ilmaisemat ominaisuudet ovat erilaisia verrattuna teosten sananmukaisiin ominaisuuksiin. Maalaus voi olla sananmukaisesti sininen, mutta vain [[metafora|metaforisesti]] surullinen.
 
====Läpinäkymättömyys====
 
Esteettisten oireiden läsnäolo vaatii meiltä enemmän kuin vain sen edustaman symbolin katsomista, se vaatii keskittymistä itse symboliin. Tämän vuoksi taideteokset ovat ''läpinäkymättömiä''. Teoksesta saattaa puuttua joku oireista ja joku oireista saattaa löytyä myös taideteoksen ulkopuolelta. Oireet jakautuvat eri tavoin eri taiteenaloilla.