Ero sivun ”Gabriel, tule takaisin (elokuva)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
elokuvajuliste
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
| kuvateksti = Elokuvajuliste
| ohjaaja = [[Valentin Vaala]]
| käsikirjoittaja = Valentin Vaala [[Mika Waltari]]n näytelmän pohjalta
| perustuu = [[Mika Waltari]]n näytelmään ''[[Gabriel, tule takaisin]]''
| tuottaja = [[Risto Orko]]
| säveltäjä = [[George de Godzinsky]]
Rivi 26 ⟶ 27:
| elonet = ek2mlr
}}
[[Tiedosto:Gabriel_tule_takaisin_Väänänen_Manni.jpg|thumb|Kristiina ([[Emma Väänänen]]) ja Gabriel ([[Tarmo Manni]]).]]
[[Tiedosto:Gabriel_tule_takaisin_Parkkari.jpg|thumb|Railin rooli oli [[Ilmi ParkkarinParkkari]]n ensimmäinen merkittävä valkokangastyöelokuvakangastyö.]]
'''Gabriel, tule takaisin''' (''Gabriel, kom tilbaka'') on suomalainen mustavalkoinen elokuva vuodelta [[1951]]. Elokuvan ohjaaja [[Valentin Vaala]] teki käsikirjoituksen [[Mika Waltari]]n [[Gabriel, tule takaisin|samannimisen näytelmän]] pohjalta. Waltari ei osallistunut käsikirjoituksen tekoon.<ref name="Rajala"/> ''Gabriel, tule takaisin'' aloitti Vaalan ohjaaman Waltari-trilogiankomediatrilogian, jonka muut osat ovat ''[[Omena putoaa]]'' (1952) ja ''[[Huhtikuu tulee]]'' (1953).<ref Kaikkiname="Uusitalo"/> ovatTarinan komedioitataustalla on todellinen henkilö, 1930-luvun naissankari [[Ruben Oskar Auervaara]], joka ottaa vaihdellen erilaisia rooleja ja vie uhriensa rahat.<ref name="Uusitalo"tvm>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 50/2011 sivu 21</ref>
 
==Näyttelijät==
Rivi 48 ⟶ 49:
 
==Juoni==
{{juonipaljastus}}
Elokuva alkaa [[Helsinki|Helsingistä]], missä Kristiina Anger tapaa Gabriel Vihervuoren. Lyhyessä ajassa Gabriel kietoo Kristiinan pikkusormensa ympärille ja suostuttelee hänet lähestulkoon avioliittoon. Seuraavaksi siirrytään pikkukaupunkiin, jossa Kristiina pitää paperiliikettä isosiskonsa, Ulriika Angerin kanssa. Molemmat ovat naimattomia, ja he asuvat sisarentyttärensä Railin kanssa. Pian heidän luokseen saapuu myös Gabriel, jonka Kristiina on kutsunut vierailulle. Gabrielin huomio kiinnittyy Ulriikaan, kun hän ymmärtää, että pikkuvarakkaiden sisarusten perintörahat ovat tämän takana. Jäykän muodollinen Ulriika alkaa lämmetä Gabrielin korulauseille, vaikka pohjimmiltaan tajuaakin niiden tyhjyyden. Sisarusten välille kehkeytyy huijarimiehestä riita, jonka seurauksena Kristiina on valmis jopa myrkyttämään Ulriikan. Kolmantena naisena Gabriel pyörittää talousvaikeuksissa olevaa vaateliikkeen omistajaa, Rosa Pakkalaa.
Angerien sisarentytär Raili huomaa pian, että Gabriel on huijari. Hän käyttää tietojaan hyväkseen Gabrielia vastaan ja onnistuu huijaamaan rahat itselleen poikaystävänsä Eeron kanssa. Herkkäuskoinen Kristiina uskoo katkeraan loppuun asti Gabrielin vilpittömyyteen, Ulriika sen sijaan vain nauttii suloisesta valheesta. Gabriel lähtee, mutta Kristiina ja Ulriika huokaavat huijauksen paljastuttuakin: "Gabriel, tule takaisin".
{{juonipaljastus loppu}}
 
==Eroja näytelmän ja elokuvan välillä==
Rivi 60 ⟶ 59:
Aikalaisarvioissa elokuvaan suhtauduttiin myönteisesti. Sitä pidettiin lempeämpänä ja ihmisläheisempänä kuin näytelmää, ja varsinkin naiset kuvattiin ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Juha Nevalainen kirjoitti [[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomissa]]: ”Julma tarina, irvokas, rohkea ja pelkistetty ajankuva.” Hans Kutter kiitti [[Hufvudstadsbladet]]issa elokuvan hienostunutta näyttelijäntyötä, keskitettyä toimintaa ja tyylikkäitä kuvallisia ylimenoja. Hän piti sitä jopa ehkä parhaana siihen mennessä tehtynä kotimaisena elokuvana ja vertasi ”viiltävää ja tunteilematonta aiheen käsittelyä” [[Maupassant]]iin.<ref name="Rajala"/> Katsojia elokuva sai jonkin verran keskiarvoa paremmin, vaikka yleisönsuosio ei ollutkaan samaa luokkaa kuin arvostelut.<ref name="Uusitalo"/>
 
[[Suomen elokuva-arkisto]]n mukaan ''Gabriel, tule takaisin'' ”edustaa suomalaista elokuvakomediaa henkevimmillään, hävyttömimmillään ja purevimmillaan”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://waltari.lasipalatsi.fi/gabriel.html | Nimeke = Waltari valkokankaalla: Gabriel, tule takaisin| Julkaisu = Lasipalatsi.fi| Viitattu = 1.3.2011}}</ref> [[Panu Rajala]]n mukaan naisten roolit ovat ”hienosyisiä ja vaikuttavia”, mutta Tarmo Manni toteuttaa Gabrielin roolin teatterimaisin keinoin ja vie sen uskottavuuden rajoille. Vaikka suoritus on taidokas, se on myös yksinäinen ja poseeraava.<ref name="Rajala">{{Kirjaviite | Tekijä = Panu Rajala, Panu | Nimeke = Noita palaa näyttämölle. Mika Waltari parrasvaloissa| Vuosi = 1998| Sivu=203–205| Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-23014-6}}</ref> Kari Uusitalon mukaan elokuva on lievästi teatraalinen, mutta se on kestänyt aikaa hyvin.<ref name="Uusitalo"/> Myös 2000-luvun arviossa todetaan "sydämettömän komedian" säilyttäneen sysimustan huumorin tehon.<ref name=tvm/>
 
==Palkinnot==
[[Tiedosto:Jussi Award 1951 winners.jpg|thumb|Jussi-palkintojen jakotilaisuus 1951. [[Salli Karuna]] toinen, [[Tapio Vilpponen]] viides ja [[Emma Väänänen]] kuudes vasemmalta.]]
Elokuvan ''Gabriel, tule takaisin'' sainäyttelijöistä saivat [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]] Emma VäänäsenVäänänen naispääosasta ja Salli KarunanKaruna naissivuosasta sekä Royn eli [[Tapio Vilpponen|Tapio Vilpposen]] lavastuksesta marraskuussa 1951. Elokuvaneuvos [[Kari Uusitalo]]n mielestä myös Manni olisi ansainnut roolistaan Jussin.<ref name= "Uusitalo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/site/index.php?option=com_content&task=view&id=132&Itemid=157 | Nimeke = Gabriel, tule takaisin | Tekijä = Uusitalo,Kari Uusitalo |Julkaisu = Suomalaisen elokuvan festivaali | Ajankohta = 20.3.2009 | Viitattu = 1.3.2011}}</ref>
 
==Viitteet==