Ero sivun ”Panssarintorjunta” versioiden välillä

== Historia ==

Ensimmäisten panssarivaunujen ilmestyessä taistelukentälle ensimmäisen maailmansodan aikana, panssarintorjuntaan käytettiin kenttätykkejä ja miinoja. Hieman myöhemmin kehitettiin [[panssarintorjuntakivääri|panssarintorjuntakivääreitä]] ja [[Panssarintorjuntakanuuna|panssarintorjuntatykkejä]].Espanjan sisällissodassa käytettiin kasapanoksia sekä polttopulloja. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Suomi käytti [[polttopullo]]ja neuvostoliittolaisten panssarivaunujen tuhoamisessa. Harppaus panssaritorjunnassa saavutettiin [[ontelokranaatti|ontelokranaatteihin]] perustuvien [[sinko]]jen tullessa käyttöön [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheissa. 1960-luvulla käyttöön tulivat panssarintorjuntaohjukset, joita voitiin käyttää vaunun lähiaseiden ulottumattomista. Ohjusten taistelukärjen onteloräjähde pystyi läpäisemään kaikkien käytössä olleiden vaunujen panssarit. Ensimmäisen polven ohjusten kuten Suomessa käytössä olleet brittiläinen Vigilant- ja ranskalainen SS-11, ohjauskäskyt välitettiin ohjuksesta purkautuvalla johdolla.<ref name="Encyclopedia">Illustrated Encyclopedia of the world's rockets & missiles 239,252</ref>

 

Seuraava kehitysvaihe oli laser - säteellä ohjattavat ohjukset, jotka hakeutuvat säteen osoittamaan kohteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi venäläiset Vikhr- ja yhdysvaltalaiset Hellfire- ohjukset.