Ero sivun ”Helsingfors Dagblad” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: no:Helsingfors Dagblad
Ei Liberaalinen puolue fennomaanien kritiikkiin kaatunut ja tuo lause on muutenkin harhaanjohtava. Ohjelmasta voitaisiin kuitenkin kertoa enemmän.
Rivi 1:
'''Helsingfors Dagblad''' oli Helsingissä [[1862]]–[[1889]] ilmestynyt vaikutusvaltainen ruotsinkielinen liberaali päivälehti. Lehden perusti [[Otto Reinhold Frenckell]], joka oli sen ensimmäinen päätoimittaja. Muita päätoimittajia olivat E. Berg 1863–1864, [[Robert Lagerborg]] 1865–1882, [[Robert Castrén]] 1882–1883, [[Anders Herman Chydenius]] 1883–1887 ja [[Gustaf Lönnbeck]] 1888–1889. Muita lehden perustamisessa mukana olleita olivat muun muassa [[Leo Mechelin]]<ref>[http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?id=542 Vapaa sana]</ref> ja [[Carl Gustaf Estlander]],<ref>[http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3187/ Estlander, Carl Gustaf (1834 - 1910)] - [[Kansallisbiografia]]</ref> jotka osallistuivat myös sen toimittamiseen. Toimittajat yleensäkin olivat samalla keskeisiä valtiopäivämiehiä.<ref>[http://www.valt.helsinki.fi/vol/spj/9media/johdanto.html Suomen poliittinen järjestelmä]</ref> Lehti kannatti 1860-luvulla syntynyttä liberaalia suuntausta ja poliittista ryhmittymää. Lehti ei pitänyt kielitaistelua merkittävänä vaan kiinnitti huomiota maan valtiollisen aseman kehittämiseen. Lehdessä julkaistujulkaistiin joulukuussa 1880 [[Liberaalinen puolue|liberaalisenLiberaalisen puolueen]] ohjelma, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä puolueohjelmana. Se synnytti [[Fennomaani|fennomaaneissa]] vastustusta,. jolloinPuolue puoluejäi melko hajosilyhytikäiseksi.
 
Lehden liberaalia linjaa kuvastaa, että kun 1863–1864 valtiopäivillä olivat keskusteltavina ja päätettävinä eräät naisia koskevat kysymyksiä, lehti julkaisi kirjoitussarjan naisten kansalaisoikeuksien parantamisesta, vetosi naisten keskinäiseen solidaarisuuteen ja pohti keinoja naisten taloudellisen aseman parantamiseksi.<ref>[http://www.snellman200.fi/tapahtumat/pdf/Juha_Manninen.pdf. Snelman200.fi]</ref>
kysymyksiä, lehti julkaisi kirjoitussarjan naisten kansalaisoikeuksien parantamisesta, vetosi naisten keskinäiseen solidaarisuuteen ja pohti keinoja naisten taloudellisen aseman parantamiseksi.<ref>[http://www.snellman200.fi/tapahtumat/pdf/Juha_Manninen.pdf. Snelman200.fi]</ref>
 
Lehti ehdotti 26. elokuuta 1863 valtiopäivien lippukeskustelun aikaan lipuksi sinivalkoista ristilippua. Asia ei edennyt, mutta [[siniristilippu]] jäi vesiliikenteessä käyttöön puolivirallisena Suomen lippuna.<ref>[http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=9cf4d6f0-25bf-462d-ab84-96174ad38ab2 Kirjastot.fi]</ref>