Ero sivun ”Lepra Suomessa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19:
=== 1600-luvun leprahospitaalit Suomessa ===
 
Seilin leprahospitaali on suomen leprahospitaaleista kuuluisin, mutta niitä perustettiin ympäri Suomea tarpeen mukaan. Leprahospitaaleja on Suomessa ollut [[Ahvenanmaa]]lla, [[Helsinki|Helsingissä]], [[Kokkola]]ssa, [[Kruunupyy]]ssä, [[Kuusamo]]ssa, [[Kärkölä]]ssä, [[Merikarvia]]lla, [[Mustasaari|Mustasaaressa]], [[Orivesi|Orivedellä]], [[Oulu]]ssa, [[Paltamo]]ssa, [[Pori]]ssa, [[Pudasjärvi|Pudasjärvellä]], Seilissä, [[Tammela]]ssa, [[Tampere]]ella, Turussa, ja [[Viipuri]]ssa <ref name="Hippokrates31"/>. Toisin kuin [[Pyhän Hengen talo]]t, jotka saattoivat sijaita kaupunkiasutuksen keskellä, hospitaalit eristettiin muusta yhteiskunnasta, ja ne oli takoitettu nimeenomaan spitaalisairaille <ref name="Hippokrates26">Juha Koskinen, Hippokrates, 2004, s. 26-39</ref>. Muutenkin tuon ajan yhteiskunta rajoitti kanssakäymistä lepraa sairastavien kanssa monin säädöksin ja määräyksin. Koska lepalle ei tuon ajan lääketiede voinut antaa edes lievitystä ja sairautta kammottiin tiesi lepradiagnoosi sairastuneelle eristystä hospitaaliin loppuiäkseen <ref name="Hippokrates26"/>. Hospitaalien toimialueet muotoutuivat sen spitaalipenninkien kantoalueelta ja seurakunnat velvoitettiin kustantamaan oman seurakuntansa varattomien lepratautistenrahoitus hospitaaleissa. Toisi kuin säätiömuotoisten Pyhän Hengen talojen joiden tulot muodostuivat lahvoituksista, oman omaisuuden tuotosta ja sisäänpääsymaksuista Pyhän Hengen taloon<ref name="Hippokrates26"/>.
 
Parkinniemen hospitaalin ylläpitovarat kerättiin paikallisesti [[Kihlakunta|kihlakunnasta]] jokaiselta asutulta talolta eli "savulta" kaksi äyriä hopeaa. Myöhemmin veroa laajennettiin ulottumaan jokaiseen vapaaherrakunnan "savuun" yhden jyväkapan verran vuodessa. Parkinniemen asyylistä [[Juhana Cajanus|Juhana Cajanuksen]] isä rovasti Johan Cajanus mainitsee sairaalan olleen vuonna 1663 seiväsaidalla ympäröity talo, jossa oli kolme huonetta, eteinen ja aitta sekä sauna.<ref name="Brahen_syntymästä_400_vuotta"> Reijo Heikkinen</ref>