Ero sivun ”Epämetalli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Otetaankin pois. Väite on roskaa. Lähdepyyntö toiselle hyvin epäilyttävälle väitteelle (, joka voi myös olla roskaa). |
Vuo (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Epämetallit''' ovat [[alkuaine]]ita, jotka eivät käyttäydy kuten [[metalli]]t. Varsinaiset epämetallit muodostavat usein [[kovalenssi]]sidoksia, joten epämetalleihin ei aina lasketa voimakkaasti [[ioni]]soituvia [[halogeeni|halogeenejä]] tai lähes reagoimattomia [[jalokaasu]]ja.{{lähde}} Epämetallit ovat yleensä kaasuja tai kiteytyviä aineita. Jotkut epämetallit (esimerkiksi [[jodi]]) ja [[puolimetalli]]t (esimerkiksi [[pii (alkuaine)|pii]]) kuitenkin kiteytyvät metallinkiiltoiseen muotoon, joten epämetallin käsite on määriteltävä aineen kemian eikä ulkonäön mukaan.
Varsinaisia epämetalleja ovat [[hiili]], [[typpi]], [[happi]], [[fosfori]], [[rikki]] ja [[seleeni]]. Ryhmään voidaan laskea myös kaikki epämetalliset aineet, kuten halogeenit ([[fluori]], [[kloori]], [[bromi]], jodi ja [[astatiini]]) ja jalokaasut ([[helium]], [[neon]], [[krypton]], [[argon]], [[ksenon]] ja [[radon]]) tai jopa puolimetallit ([[boori]], pii, [[germanium]], [[arseeni]], [[antimoni]], [[telluuri]] ja [[polonium]]). [[Vety]] lasketaan usein epämetallien joukkoon, koska se on kaasu ja muodostaa usein kovalenssisidoksia normaaliolosuhteissa. Vedyn [[pelkistymisreaktiot]] ovat kuitenkin harvinaisia, ts. se yleensä luovuttaa eikä vastaanota elektroneja, kuten varsinaiset epämetallit, joten se ei ole kemiallisesti ottaen epämetalli. Hydridi-ionia, joka on elektronin vastaanottanut vety, esiintyy vain poikkeuksellisen elektropositiivisissa tapauksissa, kuten alkalihydrideissä (esimerkiksi [[litiumhydridi]] LiH), ja itse asiassa vety alkaa käyttäytyä kuin metalli korkeassa paineessa.
| |||