Ero sivun ”Kaupunkitaloustiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: tal.maant. |
p →Erikoistumisen mittaaminen: boldaus |
||
Rivi 36:
== Kaupunkien erikoistuminen ==
=== Erikoistumisen mittaaminen ===
Kaupunkialueen erikoistumisen mittana jonkin tietyn hyödykkeen suhteen käytetään ns. '''sijaintiosamäärää''' (engl. ''location quotient'') q:
:q = Hyödykkeen tuotanto alueella / Hyödykkeen kulutus alueella
Rivi 42:
Kun q = 1 kaupunki kuluttaa ja tuottaa kyseistä hyödykettä yhtä paljon kuin kuluttaa eli kaupunki on ''netto-omavarainen''. Kun q > 1 sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan eli kaupunki on ''nettoviejä'', kun q < 1 kaupunki on ''nettotuoja'' ja joutuu kustantamaan tuonnin joidenkin muiden hyödykkeiden viennillä. Käytännössä yksityiskohtaisia tietoja kaupunkikohtaisista tuotantoluvuista on vaikea saada, joten joudutaan turvautumaan karkeampiin tunnuslukuihin.
Tavanomaista on verrata kaupungin työvoiman työllistymistä jollakin tietyllä sektorilla maan keskiarvoon. Indeksoituna tällainen luku on ns. '''keskittymisindeksi'''. Jos keskittymisindeksi on 100, kyseisessä kaupungissa kyseisellä toimialalla on saman suuruinen osuus työvoimasta töissä kuin koko maassa. Mitä suurempi indeksin arvo, sitä enemmän kyseinen toimiala on keskittynyt kyseiseen kaupunkiin ja sitä erikoistuneempi kaupunki on. Mittari ei ole sijaintosamäärän tapaan välttämättä hyvä omavaraisuuden mittari, koska vienti- tai tuontivaltaisilla aloilla maan keskiarvo, joka määrittää indeksin arvoa, poikkeaa omavaraisuuteen vaaditusta työvoimaosuudesta.<ref name="kurssi"/>
===Keskuspaikkateoria===
| |||