Wikipedia

Ero sivun ”Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Viitteet: - aakkostus
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 095 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Luettelo välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista järjestöistä''' sisältää [[Suomi|suomalaiset]] yhdistykset, jotka lakkautettiin [[Jatkosota|Jatkosodan]] päättäneen Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välisenvuonna 1944 solmiman [[Moskovan välirauha]]nsopimuskennsopimuksen nojalla. Sopimuksen 21. artiklan mukaan:<ref>Uola 1999, s. 29.</ref>▼
Tämä on '''luettelo vuoden 1944 välirauhansopimuksen perusteella lakkautetuista suomalaisista järjestöistä'''.
 
==Välirauhansopimuksen 21. artikla ja järjestöjen lakkauttamiset==
▲[[Jatkosota|Jatkosodan]] päättäneen Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välisen [[Moskovan välirauha]]nsopimusken 21. artiklan mukaan:<ref>Uola 1999, s. 29.</ref>
 
{{Sitaatti|Suomi sitoutuu heti hajoittamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset (fascisminluontoiset) poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoin kuin muutkin järjestöt, jotka harjoittavat Yhdistyneille Kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vhamielistä propagandaa, sekä vastaisuudessa olemaan sallimatta tämäntapaisten järjestöjen olemassaoloa.}}
 
==Järjestöjen lakkauttamiset==
Laki välirauhansopimuksen toimeenpanosta vahvistettiin ja tuli voimaan Suomessa 23. syyskuuta 1944 ja välittömästi hyväksyttiin presidentin esittelyssä [[asetus]], joka antoi valtioneuvostolle valtuudet lakkauttamisten toteuttamiseen. Ensimmäiset lakkauttamiset suoritettiin vielä samana iltana. Sen enempää rauhansopimuksen kuin asetuksen teksti ei määritellyt tarkemmin lakkautettavien järjestöjen kriteerejä, joten [[Urho Castrénin hallitus|Castrénin hallitus]] tyytyi aluksi lakkauttamaan vain ilmeisimmät tapaukset eli lähinnä joukon pieniä avoimen [[Kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] ryhmiä sekä [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS:n]] ja [[Isänmaallinen Kansanliike|IKL:n]].<ref>Uola 1999, s. 29, 32–36.</ref>▼
 
▲Laki välirauhansopimuksen toimeenpanosta vahvistettiin ja tuli voimaan Suomessa 23. syyskuuta 1944 ja välittömästi hyväksyttiin presidentin esittelyssä [[asetus]], joka antoi valtioneuvostolle valtuudet lakkauttamisten toteuttamiseen. Ensimmäiset lakkauttamiset suoritettiin vielä samana iltana. SenRauhansopimuksen enempää rauhansopimuksen kuintai asetuksen teksti ei määritellyt tarkemmin lakkautettavien järjestöjen kriteerejä, joten [[Urho Castrénin hallitus|Castrénin hallitus]] tyytyi aluksi lakkauttamaan vain ilmeisimmät tapaukset eli lähinnä joukon pieniä avoimen [[Kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] ryhmiä sekä [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS:n]] ja [[Isänmaallinen Kansanliike|IKL:n]].<ref>Uola 1999, s. 29, 32–36.</ref>
 
Muutamia tunnettuja saksalaissuuntausta tukeneita järjestöjä ei tarvinnut lakkauttaa välirauhansopimuksen nojalla. [[Suomen Valtakunnan Liitto]] jätettiin lakkauttamatta, sillä se oli rekisteröimätön yhdistys ja sen toiminta päättyi itsestään sodan loputtua. [[Suomalais-Saksalainen Seura]] taas oli lakkauttanutlakkautti itse itsensä jo syyskuun alkupuolella.<ref>Uola 1999, s. 41–43.</ref>
 
Lokakuun alusta eteenpäin [[Liittoutuneiden valvontakomissio]] alkoi painostaa Suomen hallitusta uusien lakkautusten tekemiseksi.<ref>Uola 1999, s. 44–49.</ref> Komission puheenjohtaja [[Andrei Ždanov]] muun muassa painosti hallituksen lakkauttamaan [[Suojeluskunta]]järjestön, missä käytettiin perusteena myös välirauhansopimuksen 4. artiklaa. Koska järjestön toiminta perustui lakiin, sitä ei voitu lakkauttaa pelkän asetuksen nojalla vaan oli säädettävä erityinen laki asiasta. Eduskunta hyväksyi lain 3. marraskuuta ja lakkautus astui voimaan kolme päivää myöhemmin.<ref>Uola 1999, s. 64–66, 68–74.</ref> Pian lakkautettiin myös suojeluskuntien naisille tarkoitettu tukijärjestö, [[Lotta Svärd]].<ref>Uola 1999, s. 76–81.</ref>
 
[[Suomen Aseveljien Liitto]] lakkautettiin tammikuussa 1945 pitkän debatin jälkeen, kommunistien vaatimuksesta ja valvontakomission painostamana, mikä venytti [[fasismi]]-käsitteen määrittelyä 21. artiklan tulkinnassa.<ref>Uola 1999, s. 96–113.</ref> Myöhemmin lakkautettiin useita urheiluseuroja ja harrastuskerhoja, joita valvontakomissio niiden jäsenkunnan perusteella epäili suojeluskuntien tai aseveliliiton toimintaa jatkaviksi peitejärjestöiksi. [[Asekätkentä|Asekätkennän]] paljastuminen keväällä 1945 tarjosi lisäperusteita tällaisille väitteille.<ref>Uola 1999, s. 117–119, 126–129, 136–138.</ref> Kaikissa tapauksissa valvontakomission vaatimuksia ei kuitenkaan täytetty, esimerkiksi [[Suomen saksalainen seurakunta]] jätettiin lakkauttamatta.<ref>Uola 1999, s. 114–115.</ref> [[Ilmapuolustusliitto]] taas purki oma-aloitteisesti oman toimintansa kevään 1945 aikana ja siirsi tehtävänsä [[Suomen Ilmailuliitto|Suomen Ilmailuliitolle]].<ref>Uola 1999, s. 131–135.</ref>
 
KommunistienKun päästyäkommunistit pääsivät valtaan valtiollisessa poliisissa keväällä 1945 (niin sanottu [[Punainen Valpo]]) yhdistysten lakkauttamisvaatimuksista alkoi tulla enemmänkin, [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] sisäpoliittinenalkoi käyttää lakkautusvaatimuksia sisäpoliittisena välinevälineenä.<ref>Uola 1999, s. 130, 138.</ref> Viimeisinä menivät läpi toukokuussa 1946 lakkautusvaatimukset [[Itsenäisyyden Liitto|Itsenäisyyden Liitosta]] ja [[Ylioppilasoikeisto]]sta; sen sijaan [[Pekkalan hallitus|Pekkalan hallituksen]] enemmistö hylkäsi samassa yhteydessä Valpon esityksen Ilmailuliiton, [[Suomen Reserviupseeriliitto|Reserviupseeriliiton]], [[Suomalaisuuden Liitto|Suomalaisuuden Liiton]] ja [[Kokoomuksen Nuorten Liitto|Kokoomuksen Nuorten Liiton]] (KNL) lakkauttamisesta.<ref>Uola 1999, s. 161–166.</ref> Tämän jälkeen valvontakomissio ei enää aktiivisesti tukenut lakkauttamisvaatimuksia, joten niitä ei pantu toimeen.<ref>Uola 1999, s. 168–169.</ref> Vielä elo–syyskuussa 1947 [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] yritti valvontakomission tukemana yritti saada KNL:n ja [[Radikaalinen Kansanpuolue|Radikaalisen Kansanpuolueen]] lakkautetuiksi, mutta [[Pariisin rauhansopimus (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] voimaan astumisen jälkeen Suomen hallitus ei katsonut enää välttämättömäksi taipua vaatimuksiin.<ref>Uola 1999, s. 197–201.</ref>
 
==Luettelo lakkautetuista järjestöistä==
Rivi 27 ⟶ 26:
|||[[Nuoret valtakunnan rakentajat]]
|-
|||[[Kansallissosialistien Järjestö|Kansallissosialistit]]
|-
|||[[Siniristi]]
Rivi 57 ⟶ 56:
|||[[Suomen Työrintama]]
|-
|||[[Suomalaissosialistinen Työväen Puolue]]
|||[[Suomalais-sosialistinen Työväenpuolue]]
|-
|||[[Suomen Vartijain Yhdistys]]
|-
|||[[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö#Vapaa Suomi|Vapaan Suomen]] Kannatusyhdistys
|||[[Vapaan Suomen Kannatusyhditys]]
|-
|19.10.1944||[[Rintamamiesliitto]] ja sen 232 paikallisyhdistystä
Rivi 142 ⟶ 141:
|||[[Valvojain Kerho]]
|-
|||[[Yhteisrintama (yhdistyspuolue)|Yhteisrintama]]
|-
|||3 [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] ja 3 [[Sinimustat|Sinimustien]] paikallisosastoa
|-
|||[[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Kansallisen Uudistusliikkeen Työjärjestö]]
|-
|||[[Suomen Kansallinen Työväenpuolue]]
Rivi 210 ⟶ 209:
 
[[Luokka:Luettelot historiasta|Välirauhansopimuksen perusteella lakkautetut järjestöt]]
[[Luokka:Luettelot Suomen politiikasta]]
[[Luokka:Suomalaiset järjestöt|*]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_välirauhansopimuksen_perusteella_lakkautetuista_järjestöistä”