Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa<ref>http://personal.inet.fi/koti/unikeiju/paniikkihairio.pdf</ref>. Ahdistuneisuushäiriö tulee erottaa normaalista kaikkien elämään kuuluvasta [[Ahdistus|ahdistuksesta]]. Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.
 
Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. Psykiatriassa1769 neuroosilääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-käsitteenoireita, käyttöjoita huomattavastiei vähentynytvoinut selittää fysiologisesti (kreik.<ref>http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)).htm [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia</ref><ref>http{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience://www Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp.kookas 157-74.fi/articles/read/4814</ref>
. Tänä päivänä psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö huomattavasti vähentynyt.<ref>http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm</ref><ref>http://www.kookas.fi/articles/read/4814</ref>
 
Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "[[autonominen hermosto|autonomisen hermoston oireita]]", joita ovat muun muassa seuraavat: