Ero sivun ”Suomalainen tieteiskirjallisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Suomalainen tieteiskirjallisuus''' syntyi 1800-luvun lopulla. Varhaiset [[Tieteiskirjallisuus|tieteiskertomukset]] olivat kuvitelmia tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisia [[utopia|utopioita]].<ref name="Sisättö">Sisättö, Vesa: Tieteis- ja fantasiakirjallisuus Suomessa. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.) | Nimeke=Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita | Sivu=13–18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-692-617-7}}</ref><ref name="Ijäs">Ijäs, Jyrki: Suomalainen tieteiskirjallisuus. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hinkkanen, Juhani & Ekholm, Kai (toim.) | Nimeke=Science fiction | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjastopalvelu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-692-217-1}}</ref>
Itsenäistymisen jälkeen ilmestyi useita teoksia, joiden voi sanoa edustavan Euroopassa 1800-luvun loppupuolelta asti yleistä tulevaisuuden sota -lajityyppiä. Sotakuvaukset olivat [[Pasifismi|rauhanaatetta]] edustavia varoituksia kuten [[Konrad Lehtimäki|Konrad Lehtimäen]] ''Ylös helvetistä'' (1917) tai [[Suur-Suomi]]-aatteen mukaisia utopioita kuten [[Aarno Karimo]]n ''Kohtalon kolmas hetki'' (1929). Muun muassa jännitysromaaneissa esiteltiin tulevaisuuden keksintöjä, [[Aikamatkustus|aika]]- ja [[Avaruus|avaruusmatkoja]], esimerkkeinä [[Rikhard Ruth|H. R. Hallin]] ja [[Marton Taiga]]n teokset.<ref name="Sisättö"/>
1940-luvulla ilmestyi [[Outsider]]in viihteellisiä Atorox-seikkailuja. [[Robotti]] Atoroxin mukaan on myöhemmin nimetty suomalaisten tieteisnovellien [[Atorox-palkinto|palkinto]]. Aikakauden sotaisuus heijastui viihdekirjallisuudessakin esimerkiksi [[Ydinsota|ydinsodan]] uhkana. 1940-luvun lopulta alkaen tieteiskirjallisuus oli yleisimmin [[Nuortenkirjallisuus|nuortenkirjallisuutta]]. Pojille suunnatuissa seikkailusarjoissa näkyi tuolloin alkanut [[ufo]]-muoti. 1950-luvulla myös käsite tieteiskirjallisuus tuli tunnetuksi, kun aikaisemmin oli ollut yksittäisiä kuvitelmia ja seikkailuja.<ref name="Sisättö"/>
Vuonna 1968 ilmestyi [[Erkki Ahonen|Erkki Ahosen]] ''[[Paikka nimeltä Plaston]]'', joka oli ensimmäinen vakava aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1970-luvun romaaneissaan Ahonen pohti ihmisen ja tekniikan suhdetta muuttuvassa yhteiskunnassa. Romaanikirjailijana hän ei kuitenkaan saanut heti seuraajia.<ref
[[Suomalainen science fiction -fandom]] järjestäytyi 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa harrastajalehdet alkoivat julkaista tieteisnovelleja. [[Suomen tieteiskirjoittajat]] perustettiin 1983. Lehtien piirissä kehittyi kirjoittajapolvi, joka alkoi julkaista myös tieteisromaaneja etenkin 1990-luvulta alkaen.<ref name="Sisättö"/><ref name="Ijäs 12">Ijäs 1990, s. 12.</ref> Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat muun muassa [[Risto Isomäki]] ja [[Hannu Rajaniemi]]. Tieteiskirjallisuutta ovat kirjoittaneet myös [[Johanna Sinisalo]], [[Maarit Verronen]], [[Pasi Ilmari Jääskeläinen]], [[Tero Niemi ja Anne Salminen]], [[Anne Leinonen]] sekä [[J. Pekka Mäkelä]].
== Historiaa ==
Vuonna 1912 lastenkirjailija [[Arvid Lydecken]] julkaisi kokoelman ''Tähtimaailmassa seikkailuja'', jonka pitkä novelli ”Tähtien tarhoissa” oli saanut vaikutteita [[H. G. Wells]]in teoksesta ''Ensimmäiset ihmiset kuussa'' (suom. 1907).<ref>Ijäs 1990, s. 14.</ref>
Maailmansotien välillä ilmestyi kuvauksia tulevaisuuden sodista ja niihin liittyvistä teknisistä keksinnöistä. Utopioiden kirjoittamiseen vaikutti pelko [[kommunismi]]n leviämisestä.<ref>Ijäs 1990, s. 15.</ref> Myös nuorisoromaaneissa keksittiin uudenlaisia kulkuneuvoja ja ihmepolttoaineita 1950-luvulle saakka.<ref>Ijäs 1990, s. 15.</ref>
Vuonna 1935 [[Sigurd Wettenhovi-Aspa]] julkaisi teoksen ''The Diamondking of Sahara'', joka ei ole ilmestynyt suomeksi.<ref>Ijäs 1990, s. 11.</ref>
1950-luvulla ilmestyi suomeksi [[Ray Bradbury]]n ''[[Marsin aikakirjat]]'' ja [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]] julkaisi jonkin aikaa Raketti-käännösromaanisarjaa nuorille. [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]] järjesti kirjoituskilpailun Seikkailuja tieteen maailmassa, jonka voitti [[Armas J. Pulla]] teoksella ''Lentävä lautanen sieppasi pojat''. Kilpailun tuloksena 1950-luvun lopulla ilmestyi runsaasti nuorten tieteisromaaneja.<ref name="Ijäs 12"/> 1960-luvun alussa tieteisromaanien julkaisu tyrehtyi.<ref>Ijäs 1990, s. 30.</ref>
Ennen 1960-lukua anglosaksisen science fictionin tuntemus oli Suomessa vähäistä.<ref>Ijäs 1990, s. 24.</ref> 1980-luvun ainoita huomionarvoisia tieteisromaaneja oli [[Jukka Pakkanen|Jukka Pakkasen]] ''Auruksen tapaus'' (1980).<ref name="Ijäs 12"/>
== Katso myös ==
Rivi 14 ⟶ 26:
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Tieteiskirjallisuus]]
| |||