Ero sivun ”Koillisväylä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Jäänmurtajia: Lisätty tietoa vuosien 2010 ja 2011 kuljetusmääristä Koillisväylän kautta
Muutettu otsikkoa ja uudelleenjärjestetty tekstiosioita että juoksee paremmin ja on kronologinen
Rivi 17:
[[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnan]] [[Kriegsmarine]]n 3. heinäkuuta 1940 [[Gotenhafen]]ista [[kommodori]] [[Robert Eyssen]]in johdolla lähtenyt [[apuristeilijä]] [[Komet (apuristeilijä)|Komet]] kulki koillisväylän läpi neuvostoliittolaisen jäänmurtajan avustamana 270 henkilön vahvuisella miehistöllä. Norjan rannikolla alus väärennettiin neuvostoliittolaiseksi Semjon Dežnjov -nimiseksi jäänmurtajaksi ja [[Teriberkan lahti|Teriberkan lahdella]] heinä-elokuussa odotuksen aikana Donau-nimiseksi neuvostoliittolaiseksi alukseksi. Elokuussa Kometia avusti jäänmurtaja Lenin ja myöhemmin jäänmurtaja Josif Stalin. Syyskuun 1940 alussa Komet saavutti [[Beringin salmi|Beringin salmen]] ja [[Tyyni valtameri|Tyynen valtameren]]. Neuvostoliitto peri avusta 950 000 [[Reichsmark]]ia. Lokakuun puolessa välissä Komet saavutti japanilaisella [[Lamutrik]]in saarella kaksi muuta saksalaista apuristeilijää, Orionin ja Kumerlandin. Kometista tuli japanilainen Manyo Maru ja Kulmerlandista Tokyo Maru. Alukset ryhtyivät sotatoimiin liittoutuneiden aluksia vastaan.
 
===Käyttö kaupallisiin kuljetuksiin===
===Jäänmurtajia===
 
Jääesteiden vuoksi pitkän matkan [[rahtilaiva]]liikenne Euroopan ja Itä-Aasian ei toistaiseksi juuri kulje Koillisväylän kautta edes kesäkaudella, vaikka merimatka sitä kautta olisikin selvästi lyhempi kuin [[Suezin kanava]]n kautta tai varsinkaan Afrikan ympäri kiertäen. Vuonna 2010 kahdeksan kauppa-alusta käytti Koillisväylää kesäkaudella. Vuonna 2011 aluksia oli kymmeniä, ml. kaksi Neste Oilin alusta. Vuodesta 1935 lähtien [[neuvostoliitto]]laiset kuitenkin käyttivät reittiä kesäisin tavaran kuljetuksiin [[jäänmurtaja|jäänmurtajien]] avustuksella ja perustivat sen varrelle yli sata sää- ja jäähavaintoasemaa.<ref name=Fokus /> [[Wärtsilä]]n [[Hietalahden telakka|Helsingin telakalla]] rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] tilauksesta muutamia Koillisväylälle tarkoitettuja jäänmurtajia.
 
Jääesteiden vuoksi pitkän matkan [[rahtilaiva]]liikenne Euroopan ja Itä-Aasian ei toistaiseksi juuri kulje Koillisväylän kautta edes kesäkaudella, vaikka merimatka sitä kautta olisikin selvästi lyhempi kuin [[Suezin kanava]]n kautta tai varsinkaan Afrikan ympäri kiertäen. Saksalainen [[Beluga Shipping]] ilmoitti kuitenkin [[2009]] aloittavansa liikenteen Koillisväylällä, mikä lyhentää matkaa Vladivostokista Murmanskiin 5 000 kilometriä.<ref>http://fi.yle.mobi/uutiset/ulkomaat/ns-yduu-3-946184</ref> Vuonna 2010 kahdeksan kauppa-alusta käytti Koillisväylää kesäkaudella. Vuonna 2011 aluksia oli kymmeniä, ml. kaksi [[Neste Oil]]in alusta. Venäjällä on arvioitu tarvittavan n. 1 500 uutta alusta Koillisväylän hyödyntämiseen. Ensimmäisiä tähän lukumäärään kuuluvia aluksia valmistetaan [[Arctech]] Oy:n [[Hietalahden telakka|Helsingin telakalla]].<ref>http://arctech.fi/</ref>
===Beluga Shipping===
 
Saksalainen [[Beluga Shipping]] ilmoitti [[2009]] aloittavansa liikenteen koillisväylällä, joka lyhentää matkaa Vladivostokista Murmanskiin 5 000 kilometriä.<ref>http://fi.yle.mobi/uutiset/ulkomaat/ns-yduu-3-946184</ref>
 
[[Image:Adolf Erik Nordenskiöld målad av Georg von Rosen 1886.jpg|thumb|Adolf Erik Nordenskiöld]]