Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä

Vuonna 1929 ratapihan uudelleenjärjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tulloin vielä oltu ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myöskin pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin neljä metriä ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.

 

 

Malmi liitettiin [[Helsingin suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]] Helsinkiin v. 1946. Helsinki alkoi kehittämään Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin, ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.<ref>http://vaunut.org/kuva/51069</ref> Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettin v. 1972.<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref> Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi v. 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhka-aikaa lukuun ottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.<ref>VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s.4-14</ref> Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä ja julistettu [[Museovirasto]]n toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.