Ero sivun ”Mikael Hakim” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Linkitys
Rivi 7:
Waltari kuvaa kristinuskon ja islaminuskon välistä taistelua, niin ulkoisesti historiallisina tapahtumina, kuin Mikaelin sisäisenä uskonnollisena pohdiskeluna. Vertaillessaan kahta uskontoa, hän painottaa niiden yhteistä historiaa. Lukuisista juonitteluista keskeisin on [[Ibrahim pašša|suurvisiiri Ibrahim]]in ja sulttaani [[Suleiman]]in orjattaren [[Roxelana]]n (Khurrem-sultana) välinen valtataistelu. Suurvisiirin suosioon päässyt Mikael kohoaa huomattavaan asemaan sulttaanin hovissa, ja joutuu valtataistelun hengenvaaralliseen ytimeen.
 
Romaanissa kuvitteelliset tapahtumat nivoutuvat historiallisiin tapahtumiin. Sotakuvauksia on paljon, sodat vievät päähenkilöitä [[Wien]]istä [[Bagdad]]iin. Kristittyjä vastaan taistellessaan suomalaiset renegaatit Mikael ja Antti joutuvat sisimmässään tilanteeseen, jossa ei ole yksiselitteistä me-vastaan-he -asetelmaa. Merisotien yhteydessä Waltari esittelee historialliset henkilöt [[Khaireddin Barbarossa]]n (n. [[1475]] - [[1546]]) ja [[Andrea Doria (amiraali)|Andrea Doria]]n ([[1466]] - [[1560]]). Kirja on hyvin väkivaltainen, kauloja katkotaan ja miekat heiluvat. Mukana on myös paljon huumoria, ja usein erityisesti varsin [[musta huumori | mustaa huumoria]].
 
Giuliasta paljastuu uusia puolia pitkin tarinaa. Hän lumoaa Mikaelin ja heidän välilleen kehittyy monimutkainen viha-rakkaussuhde. Mikael joutuu tekemisiin myös salaperäisen geomailerien veljeskunnan kanssa. Antti Tykinvalaja poistuu väliin omille teilleen, kuten Mikael Karvajalassakin. Ongelmat alkoholin suhteen määräävät paljolti hänen kohtaloitaan. Antin kautta Waltari kuvailee niin ikään mielen järkkymistä. Mikaelin mainio Rael-koira seuraa isäntäänsä uskollisesti. Lopulta Rael pääsee varsin hyvään asemaan.