Versio 3. joulukuuta 2011 kello 10.40 muokkaa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 230 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 3. joulukuuta 2011 kello 10.59 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 514 muokkausta Nimen alkuperästä lähteistettyä tietoa Uudempi muutos →
Rivi 34: Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, [[Hakunilan kartano\|Hakunilan]] ja [[Nissbackan kartano\|Nissbackan]] kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa nykyään sijaitsee. Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto ~~Håkansbölen~~vanhasta ~~tilan~~ruotsinkielisestä ~~nimestä~~paikannimestä Håkansböle, joka ~~puolestaan~~oli ~~saattaa~~käytössä ~~juontaa~~ainakin ~~juurensa~~jo ~~yhdessä~~1500-luvulla, ~~seudun~~kirjoitettuna ~~neljästä~~toisinaan ~~talosta~~myös ~~1500-luvulla~~Hokonsböle. ~~asuneeseen~~Se on todennäköisesti ollut aun perin talon, mutta myöhemmin myös kylä nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan~~-nimiseen~~ ~~mieheen~~tai Hokon. Vuoden 1540 [[maakirja\|maakirjoissa]] mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Saulo Kepsu \| Nimeke = Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö \| Sivu = 93-94 \| Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura \| Vuosi = 2005 \| Tunniste = ISBN 951-746-723-0}}</ref> Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.<ref>[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hakunila/hakunila.htm Hakunilan kartano, Helsinki.fi], viitattu 3.12.2011</ref> Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus ([[Armas Lindgren]] 1905) sekä Ruotsin kuningas [[Kustaa III]]:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä [[Laila Pullinen\|Laila Pullisen]] pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi [[1935]], ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin [[horoskooppi]]aiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.

Ero sivun ”Hakunila” versioiden välillä