Versio 26. marraskuuta 2011 kello 19.00 muokkaa Dorian Grayn muotokuva (keskustelu \| muokkaukset) 33 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 2. joulukuuta 2011 kello 01.45 muokkaa kumoa Dorian Grayn muotokuva (keskustelu \| muokkaukset) 33 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Aspasie Pio-Clementino Inv272.jpg\|240px\|thumb\|Varhaisin tunnettu naisfilosofi Aspasia tunnetaan muun muassa ~~[[Platon]]in~~Platonin ja ~~[[Ksenofon]]in~~Ksenofonin kirjoituksista. Roomalainen kopio alkuperäisestä kreikkalaisesta rintakuvasta 400-luvulta eaa.]] '''Aspasia Miletoslainen''' ({{k-grc\|Ἀσπασία}}) (n. [[470 eaa.\|470]]–[[410 eaa.]])<ref name="Nurminen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Nurminen, Marjo T. \| Nimeke=Tiedon tyttäret: Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen \| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö \| Vuosi=2008 \| Sivu=63}}</ref> oli [[antiikin Kreikka\|antiikin kreikkalainen]] oppinut nainen. ~~Hänet~~Aspasia ~~tunnetaan~~kohahdutti ~~[[Perikles\|Perikleen]]~~ateenalaisia ~~puolisona~~älyllään ja puhetaidollaan aikana, jolloin naisen suurin hyve oli vaikeneminen. == Elämä == Aspasia muutti perheensä kanssa [[Miletos\|Miletoksesta]] [[Ateena]]an 450-luvulla. Hänet tunnetaan [[Perikles\|Perikleen]] puolisona ja heille syntyi ainakin yksi poika. Siirtolaisena Aspasia ei kuitenkaan voinut saada Ateenan kansalaisuutta eikä mennä virallisesti naimisiin Perikleen kanssa. Aspasia osallistui ainoana naisena Perikleen filosofisen piirin toimintaan. Mahdollisesti Perikles ja Aspasia tapasivatkin miletoslaisissa oppineiden piireissä. Perikleen kuoleman jälkeen Aspasia avioitui poliitikko Lysikleen kanssa ja liitosta syntyi yksi poika. Aspasian tarkkaa kuolinpäivää ja -paikkaa ei tiedetä. Aspasiaa on kutsuttu naispuoliseksi [[Sokrates\|Sokrateeksi]], sillä he olivat kumpikin taitavia puhujia ja elivät samoihin aikoihin. Kumpikaan heistä ei myöskään esittänyt ajatuksiaan tekstimuodossa. Tiedot Sokrateesta ja Aspasiasta ovat lisäksi peräisin samoista lähteistä ja kumpaakin vuoroin ylistettiin, vuoroin parjattiin. == Aikalaisten suhtautuminen == Aikalaiset pilkkasivat Aspasiaa [[hetaira]]ksi, koska aika ei sallinut poikkeamista naisen normista. Lähteissä ei ole kuitenkaan mainintaa, että Aspasia olisi ollut hetaira. Lisäksi jotkut pelkäsivät Aspasian vaikuttavan Perikleen poliittisiin päätöksiin ja pitivät Aspasiaa vaarallisena ja epäilyttävänä siirtolaisena. Aspasia järkytti antiikin kreikkalaisia, jotka joutuivat pohtimaan kysymystä, osaako nainenkin ajatella. Aspasia on jäänyt historiaan kysymyksen ensimmäisenä ikonina. Mainintoja Aspasiasta on löydettävissä aikakauden kreikkalaisista huvinäytelmistä ja [[Platon]]in, [[Ksenofon]]in sekä [[Aiskhines\|Aiskhineksen]] kirjoittamista dialogeista. Aspasiaa pilkattiin komediakirjailijoiden [[Aristofanes\|Aristofaneen]] ja [[Eupolis\|Eupoliksen]] näytelmissä bordelliemännäksi ja prostituoiduksi. Lisäksi hänet esitettiin niissä vallanhimoisena ja jumalattomana naisena, joka johdatteli Perikleetä huonoihin ratkaisuihin. Jopa [[Peloponnesolaissota\|peloponnesolaissodat]] katsottiin joissain kirjoituksissa Aspasian syyksi. Aspasia esiintyy Platonin dialogissa Meneksenos, jossa Platon epäsuorasti pilkkaa Aspasiaa pelkästään ulkokullatun puhetaidon taitajaksi, jota ei olisi syytä pitää oikeana filosofina. Aiskhines puolestaan esittää Aspasian retoriikan ja erotiikan opettajana. Ksenofonin dialogeissa Aspasia on puolestaan itsenäinen puheitadon opettaja sekä Sokrateen lähipiiriläinen. Aspasian rooli Ksenofonin tekstissä on eräänlainen kodinhoidon ja avioliittoasioiden neuvoja. Aspasian kuva aikalaisteksteissä on siis ristiriitainen. Toisaalta hänet esitetään vaikutusvaltaisena prostituioituna, toisaalta jopa Sokrateen veroisena filosofina. == Myöhemmät viittaukset == [[Plutarkhos]] arveli Aspasian olleen hetaira, mutta tunnusti Aspasian merkittävän poliittisen ja älyllisen vaikutusvallan. Antiikin filosofiaan perehtynyt nunna [[Heloïse]] mainitsee Aspasian kirjoituksissaan. Hän sanoi haluavansa olla Aspasian kaltainen. Vuonna 1864 Ateenan yliopiston päärakennuksen aulaan sijoitettiin fresko, joka on nimeltään "Aspasian salonki". Siinä Aspasia on kuvattu muiden antiikin Kreikan merkittävien oppineiden joukkoon.<ref name="Nurminen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Nurminen, Marjo T. \| Nimeke=Tiedon tyttäret: Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen \| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö \| Vuosi=2008 \| Sivu=63-71}}</ref> Naispuoliseksi [[Sokrates\|Sokrateeksi]] kutsuttu Aspasia kohahdutti ateenalaisia älyllään ja puhetaidollaan aikana, jolloin naisen suurin hyve oli vaikeneminen. Aikalaiset pilkkasivat häntä [[hetaira]]na, koska aika ei sallinut poikkeamista normista.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Vuori, Jaana \| Nimeke=Oma huone ja oma pää – naiset tutkijoina \| Osoite=http://www.zonta.fi/ajankohtaista_-_tapahtumaraportit.html \| Julkaisija=Zonta \| Viitattu=13.5.2009}}</ref> Aspasia järkytti antiikin kreikkalaisia, jotka joutuivat pohtimaan kysymystä, osaako nainenkin ajatella. Aspasia on jäänyt historiaan kysymyksen ensimmäisenä ikonina.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Stenbäck, Irma \| Julkaisu=HS.fi \| Ajankohta=29.10.2008 \| Osoite=http://www.hs.fi/tulosta/HS20081029SI1KU01x8a \| Nimeke=Tieteen naiset nousevat unohduksesta \| Viitattu=13.5.2009}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Aspasia” versioiden välillä