Ero sivun ”Joutilaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Kolmessa Etelä-Pohjanmaan pitäjässä täydennettiin palkollisasetusta lisäsakoin, jolloin vapaapäivien vietosta voitiin tuomita myös talollis- ja torppariväestöä. Lapuan vuoden 1843 hallitusääntö rankaisi jokaista talon omistajaa, joka hyväksyi lastensa ja palkollistensa olevan joutilaana, ja samaa periaatetta noudatettiin Laihialla ja Mustasaaressa. Näissä pitäjissä rangaistiin 1840–1859 kaikkiaan 81 henkeä pelkästään ylimääräisten säädösten takia, mikä oli kuutisen prosenttia kaikista pitäjäkurisakoista.
Vuoden 1805 palkollisasetus toistettiin useissa eteläpohjalaisissa järjestyssäännöissä, mikä korosti valtakunnallisen asetuksen merkitystä ja lisäsi sen tehoa. Jos ottaa huomioon myös palkollisasetuksen mukaiset sakot, jaettiin esimerkiksi Lapualla 1844–93 vapaapäivä- ja joutilaisuussakkoja kaikkiaan 225 kappaletta. Tällöin niiden osuus käsitti lähes viidenneksen kaikista kurisakoista. Joutilaisuusrangaistukset loppuivat kuitenkin muita pitäjäkurisääntöjä aiemmin – muutamia poikkeuksia lukuunottamatta jo 1860-luvulta alkaen. Näihin aikoihin myös palveluspakkovelvollisuus ja laillinen suojelus siirtyivät käsitteinä historiaan. <ref>Kallio, Reino, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena. Helsinki 2009, s. 79–80, 118, 122, Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta. Jyväskylä 1982, s. 148–150, 243–245.</ref>
Työtä tekevän väestön työolojen kiristymiseen vaikutti pitkään jatkunut työvoimapula, sillä samaan aikaan kun tervan- ja kydönpoltto sekä muut maatalouden sivuelinkeinot vaativat runsaasti työvoimaa, lisääntyivät nuorten vapaa-ajan harrastukset. Siksi paikallishallinnon elimet olivat pitkin 1700-lukua pyrkineet erilaisin rangaistuksin rajoittamaan tansseja, korttipelejä, häitä, kuokkavierailuja, viinan käyttöä ja muita nuorten yhdessäolomuotoja, jotta työvoima olisi arkipäivinä tehokkaassa käytössä.
| |||