Ero sivun ”Kernavė” versioiden välillä

232 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
+ täydennystä
(+ täydennystä + {{lähde}}-merkintä artikkelin lähteistämättömiin kohtiin)
(+ täydennystä)
'''Kernavė''' Kernavė on pieni kylä Kaakkois-[[Liettua]]ssa ja samalla erittäin merkittävä [[arkeologia|arkeologinen]] kohde ja turistinähtävyys. Vuonna 1999 siellä oli 318 asukasta. {{lähde}} Asutuksen arvoidaan asettuneen paikkakunnalle [[paleoliittinen kausi|paleoliittisen kivikauden]] lopulla noin 12 000 vuotta sitten, heti kohta jäätikön poisvetäytymisen jälkeen. Tämän jälkeen alueella on asuttu varsin yhtäjaksoisesti. Kernavėn alueelta on tehty monipuolisia löytöjä eri aikakausilta kivikaudesta lähtien keskiajalle saakka. <ref name="Kernave - archaelogy"/><ref name="Unesco"/> Kernavėn Liettuan kansallinen kulttuurin suojelualue kattaa 194,4 hehtaarin alueen ja se on myös [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]].<ref name="Unesco"/> Paikkakunta sijaitsee [[Niemen]]-joen sivuhaaran [[Neris]]in varrella, noin 35 kilometriä Vilnan luoteispuolella. <ref name="Baltia Autokartta"/>
 
[[keskiaika|Keskiajalla]] paikkakunnan kukoistuskausi osui 1200 ja 1300- luvuille. Kernavė oli [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] pääkaupunki ja suuriruhtinaan asuinpaikka. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna [[1279]]. Vuonna 1365 [[1390saksalainen ritarikunta]] hyökkäsi kaupunkiin. Vuonna [[saksalainen ritarikunta1390]] tapahtui uusi hyökkäys, jolloin ritarikunta poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä. <ref name="Unesco"/>
Alue oli esimerkiksi [[keskiaika|keskiajalla]] Liettuan suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Kaupunki mainitaan nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna [[1279]]. Vuonna [[1390]] [[saksalainen ritarikunta]] poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä.
{{lähde}}
 
[[Tiedosto:Piliakalniai.jpg|thumb|700px|center|Kernavėn kukkuloita, panorama maailmanperintökohdeesta. Kuvan oikeassa laidassa [[Niemen]]-joen [[Neris]]-haaraa.]]