Ero sivun ”Rienzi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{ooppera|ooppera=Rienzi, der Letzte der Tribunen|alkup. nimi=Rienzi, der Letzte der Tribunen|kuva=Rienzi.jpg|thumb|200px|Ferdinand Leeke (1859-1922)|määritelmä= Suuri traaginen viisinäytöksinen ooppera|säveltäjä=[[Richard Wagner]]|libretto=[[Richard Wagner]]|pohjautuu=[[Edward George Bulwer-Lytton]]in romaaniin Rienzi, the Last of the Roman Tribunes |tyylilaji=[[Grand Opera ]]|kieli=[[Saksan kieli|saksa]]|kantaesitys=[[20. lokakuuta ]] [[1842]]|paikka=[[Königlich Sächsisches Hoftheater]], [[Dresden]]|säveltäjälyhyt=[[Richard Wagner|Wagner]]in|edellinen=[[Das Liebesverbot]]/Lemmenkielto |vuosie=[[1836]]|tämä=Rienzi|vuosit=1842|seuraava=[[Lentävä hollantilainen (ooppera)|Lentävä hollantilainen]] / [[Der fliegende Holländer]]|vuosis=[[1843]]|}}
 
'''Rienzi, viimeinen tribuuni''' / ({{k-de|Rienzi, der Letzte der Tribunen'''}}) on [[Richard Wagner]]in viisinäytöksinen varhaisteos. Se on säveltäjän kolmas [[ooppera]] ja nimikkeeltäänalaotsikkonsa mukaan "suuri traaginen ooppera" (saksaksi: Grosse''Große tragische Oper''). Se''Rienzi'' on kirjoitettusävelletty vuosina 1838–1840.
 
==Historiallinen tausta==
[[Cola di Rienzo]] taieli ''Rienzi'' oli keskiaikainen [[italia]]lainen poliitikko ja kansanjohtaja. Hänestä tuli [[tribuuni]] 1347. Pian hän joutui luopumaan vallasta ja pakeni [[Napoli]]n kautta [[Praha]]an, jossa oli vangittuna. Hän palasi Roomaan [[Avignon]]in kautta 1354. Hän sai senaattorin arvonimen ja kuoli kansan käsissä yrittäessään paeta. Romaanin ja oopperan tapahtumat on sijoitettu vvuoteen 1347, jolloin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunnan]] ja Rooman kuninkaan kruunusta kilvoittelivat [[Ludvig IV Baijerilainen]] (1314–1347) ja [[Kaarle IV (keisari) | Kaarle IV Luxemburgilainen]] (1346–1378).
 
==Oopperan taustaa==
[[Richard Wagner]] kiinnostui Rienzin aiheesta vuonna [[1837]] luettuaan [[Georg Nikolaus Bärmann]]in saksankielinen käännöksen. Hän teki siitä itselleen libreton, joka valmistui [[Riika|Riiassa]] [[1838]] ja viisi näytöksisenviisinäytöksisen oopperan partituuri tuli valmiiksivalmistui [[Pariisi]]ssa vuonna [[1840]]. Rienzi esitettiin kuitenkin vasta [[1842]] [[Dresden]]issä säveltäjän itse ollessa paikalla. Rienzi on ns. numero-ooppera grand operan tyyliin jossa on baletti- ja näyttämökohtaus. Wagner ei suostunut lyhentämään oopperaansa ja ensi-illasta tuli pitkä noin kuusi tuntia. Pituuden takia Rienzi jaettiin muutaman esityksen ajaksi kahdelle illalle mutta aika nopeasti palattiin yhden illan esitykseen ja Wagner lyhensi hieman teosta ja siitä tuli noin viisituntinen. Vuosia myöhemmin Rienzistä muokattiin vielä noin kolmituntinen versio. Wagner teki tietoisesti Rienzistä vaativan ja näyttämöllisesti näyttävän. Hänen tavoitteensa oli, että Rienziä esitetään vain suurissa oopperataloissa. Ensi-iltaan Wagner sai suuresti ihailemansa [[Wilhelmine Schröder-Devrient]]in laulamaan Adrianon housuroolin.
 
''Rienzi'' esitettiin kuitenkin vasta [[1842]] [[Dresden]]issä säveltäjän itse ollessa paikalla. ''Rienzi'' on ns. numero-ooppera ''grand operan'' tyyliin, eli siinä on baletti- ja näyttämökohtaus. Wagner ei suostunut lyhentämään oopperaansa, ja ensi-illasta tuli pitkä, noin kuusi tuntia. Pituuden takia ''Rienzi'' jaettiin muutaman esityksen ajaksi kahdelle illalle, mutta melko pian palattiin yhden illan esitykseen ja Wagner lyhensi hieman teosta ja siitä tuli noin viisituntinen. Vuosia myöhemmin ''Rienzistä'' muokattiin vielä noin kolmituntinen versio. Wagner teki tietoisesti ''Rienzistä'' vaativan ja näyttävän. Hänen tavoitteensa oli, että ''Rienziä'' esitetään vain suurissa oopperataloissa. Ensi-iltaan Wagner sai suuresti ihailemansa [[Wilhelmine Schröder-Devrient]]in laulamaan Adrianon housuroolin.
[[Richard Wagner]]in elinaikana Rienzistä oli eniten taloudellista apua. Wagnerin lopullinen musiikkityyli ja tapa tehdä kokonaisvaltaista musiikkiteatteria ei vielä Rienzin aikaan ollut tarpeeksi kehittynyt. Tämä on yksi syy miksi [[Cosima Wagner]] ei halunnut Rienziä ”Bayreuthin kaanonin” eli esitettäväksi [[Richard Wagner festivaalit|Richard Wagner festivaaleilla]] [[Bayreuth]]issa.
 
[[Richard Wagner]]in elinaikana ''Rienzistä'' oli eniten taloudellista apuahyötyä. Wagnerin lopullinen musiikkityyli ja tapakokonaisvaltainen tehdämusiikkiteatteri kokonaisvaltaista musiikkiteatteria eieivät vielä ''Rienzin'' aikaan ollutolleet tarpeeksi kehittynytkehittyneet. Tämä on yksi syy miksisiihen, miksi [[Cosima Wagner]] ei halunnut Rienziä ”Bayreuthin kaanonin”kaanoniin” eli esitettäväksi [[RichardBayreuthin Wagner festivaalitmusiikkijuhlat|RichardBayreuthin Wagner festivaaleilla]] [[Bayreuthmusiikkijuhlille]]issa.
==Alkusoitto==
 
==Alkusoitto==
* [http://www.wagneroperas.com/RIENZIOV.MID MIDI levytys alkusoitosta].
 
Rivi 30 ⟶ 31:
 
==Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto==
Aika: 1300 luvun puoliväli
 
Aika: 1300 luvun puoliväli Paikka: [[Rooma]]
 
Kesto riippuu esitettävästä versiosta, n. 3-5 tuntia.
 
==Ensi-ilta miehitysiltamiehitys==
 
'''Rienzi 20.10.1842.<br>
==Ensi-ilta miehitys==
'''Rienzi 20.10.1842 Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden'''
 
'''Rienzi 20.10.1842 Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden'''
 
Kapellimestari [[Carl Gottlieb ReißigerReissiger]]
*Cola Rienzi – [[Josef Aloys Tichatschek]]
*Irene – [[Henriette Wüst]]
Rivi 52:
*Airut–
 
==Juoni==
==Lyhyt juoniseloste==
'''===Alkusoitto'''===
Alkusoitto on loistavaloistelias, ja sitä käytetään hyvinesitetään usein eri konserteissa. Se on koottu oopperan musiikillisista aiheistateemoista, kuten esim. hitaan aloituksen trumpettinuotittrumpettinuoteista, Rienzin rukousrukouksesta, kansan teemateemasta ja taisteluhymnitaisteluhymnistä. Tämän jälkeen jokainen näytös alkaa omalla alkusoitollaan.
'''Alkusoitto'''
Alkusoitto on loistava ja sitä käytetään hyvin usein eri konserteissa. Se on koottu oopperan musiikillisista aiheista kuten esim. hitaan aloituksen trumpettinuotit, Rienzin rukous, kansan teema ja taisteluhymni. Tämän jälkeen jokainen näytös alkaa omalla alkusoitollaan.
 
'''I Näytös'''
 
===I näytös===
Katu Roomassa, taustalla Lateraanikirkko. Paavi on paennut Roomasta Avignoniin. Aatelissuvut Orsini (Patriisi) ja Colonna (Plejeebi) vihaavat toisiaan. Paolo Orsini yrittää ryöstää Rienzin sisaren Irenen. Adriano Colonna saapuu paikalle ja pelastaa Irenen. Kardinaali Raimondo (Paavin edustaja) vetoaa aatelisiin, että Kirkon nimissä he lopettaisivat vihamielisyydet ja kunnioittaisivat lakia. Cola Rienzi saapuu kannattajiensa Baroncellin ja Cecco del Vecchion kanssa palauttamaan rauhan. Rienzi vetoaa paikalla olleeseen kansaan ja aatelisiin ja sanoo Rooman suuruuden koittavan kun laki ja järjestys saadaan voimaan. Rienzin vetoomus saa kansalta vastakaikua, mutta aateliset torjuvat Rienzin ehdotuksen. Aateliset ja heidän alustalaisensa lähtevät Roomasta jatkamaan riitelyään kaupungin muurien ulkopuolelle. Kardinaali Raimondo ja roomalaiset lupaavat tukensa Rienzille. Rienzi kehottaa kansaa olemaan valmiina kokoontumaan kun he kuulevat trumpetin signaalin. Kansa vakuuttaa olevansa valmis.
 
Rivi 68 ⟶ 65:
Aamun koitteessa trumpetti soi kaukana ja urut soivat Lateraanikirkossa ja kansa polvistuu. Rienzi saapuu haarniskoituna Kardinaalin kanssa. Kirkon ovet ovat auki ja kansa tervehtii villisti. Rienzi julistaa Rooman suojelijana palauttavansa vapauden ja lait '''Erstehe, hohe Roma, neu!''' (Nouse, suuri Rooma, uudistu!). Kansa tervehtii Rienziä sankarinaan ja Cecco del Vecchio huudattaa Rienzin Rooman kuninkaaksi. Rienzi kieltäytyy kunniasta ja toivoo saavansa olla vain kansantribuuni. Roomalaiset vannovat tribuunilleen uskollisuutta.
 
===II näytös===
'''II Näytös'''
 
Rienzi saapuu Capitoliumin suureen saliin senaattorien seuraamana. Johtavista roomalaisista perheistä on muodostettu nuorukaisten Rauhanlähettiläät. He tuovat rauhan viestiä ja julistavat uutta vapautta. Rienzi ja senaattorit kiittävät Jumalaa ja lähettiläät lähtevät viemään ilosanomaa roomalaisille. Colonna, Orsini, senaattorit ja aateliset tervehtivät uutta tribuunia. Rienzi vakuutta, että hän ei ole huolissaan omasta kunniastaan vaan siitä, että Roomaan on saatu lait voimaan ja poistuu senaattorien kanssa.
 
Rivi 80 ⟶ 76:
Adriano rukoilee isänsä puolesta ja Irenen myötäilee. Rienzi suostuu säästämään aateliset mikäli he vannovat uuden uskollisuusvalan. Tähän aateliset suostuvat mutta salaisesti päättävät olla tottelematta, koska vala oli annettu väkipakolla. Näytös päättyy Adrianon ja Irenen kiitokseen, Baroncellin ja Ceccon epäilyyn ja aatelisten uhkaukseen sekä kansan ihailuun.
 
'''===III Näytös'''===
 
Näyttämökuva esittää osittain raunioitunutta kaupunkia Forumin suurella aukiolla. Myrskykellot soivat ja villi hallitsematon väkijoukko täyttää aukion. Aateliset ovat paenneet kaupungista ja koonneet provinsseista suuren armeijan ja valmistautuvat marssimaan Roomaan. Väkijoukko etsii Rienziä ja pyytää häntä murskaamaan uuden kapinan ilman armoa. Rienzi lupaa suojella Rooman vapautta ja innostaa väkeä sotaan.
 
Rivi 88 ⟶ 83:
Etäältä kuuluu torvisignaaleita. Rienzi menee sotaan munkkien ja kansan ympäröimänä ja lupaa patrioottisessa puheessaan suojelevansa vapautta ja lakeja. Rienzin sotahuuto ''Santo spirito cavaliere'' kuuluu selvästi. Adriano ei pysty taivuttamaan uudestaan Rienziä antamaan armoa aatelisille. Taisteluhymni kertoo kansalaisten olevan voitokkaita. Aateliset kukistetaan ja Colonnan ja Orsinin ruumiit tuodaan torille. Adriano suree isäänsä ja kiroaa Rienzin sekä kohtalon, joka erottaa hänet ikuisesti Irenestä. Rienzi ja kansa valmistautuvat voitonmarssiin Capitoliumille.
 
===IV näytös===
'''IV Näytös'''
 
Yöllä Lateraanikirkon edustalla naamioituneita kansalaisia kokoontuu. Baroncelli ja Cecco alkavat juonitella Rienziä vastaan He kertovat kansalle Saksan lähettiläiden lähteneen Roomasta lopullisesti. Huhujen mukaan Rienzi on riidoissa Saksan ruhtinaitten kanssa Keisarin valinnasta. Baroncelli jatkaa sanoen Colonnan suvun jäsenten kääntyneen Paavin puoleen ja luvannut suojella voimallaan kirkkoa. Baroncellin mukaan Rienzi armahti Colonnan vain tarkoituksenaan saada aatelisten tuki ja siksi Rienzi on petturi. Adriano poistaa naamion ja sanoo Rienzin olevan arvoton valtaan sekä vannoo kostoa.
 
Rienzi valmistelee voitonjuhlia ja näyttäytyy täydessä loistossaan. Kiitoskulkue lähestyy kirkkoa ja mukana on Rienzin lisäksi myös Irene. Salaliittolaiset ovat täyttäneet kirkon rappuset. Adriano on aikeissa murhata tribuunin mutta Irenen läsnäolo saa hänet luopumaan ajatuksesta. Rienzi puhuu kansalle. Kirkosta kuuluu munkkien synkkä laulu Te Deumin sijaan ja kardinaali Raimondo kiroaa Rienzin ja hänen kannattajansa. Kansa kaikkoaa sekasortoisena. Adriano yrittää epätoivoisesti painostaa Ireneä jättämään Rienzin. Adriano pakenee nopeasti, veli ja sisar jäävät kahdestaan ja kirkosta kuuluu munkkien kirouslaulu.
 
===V näytös===
'''V Näytös'''
 
Capitoliumin salissa Rienzi rukoilee suuressa aariassaan Jumalaa '''Allmächt’ger Vater''' (Kaikkivaltias Isä). Totuuden hetkellä Rienzi on yksin, mutta hän uskoo yhä Rooman kansaan. Irene saapuu ja he syleilevät. Irene on ylpeä Roomalaisuudestaan jonka tunteen häneen on istuttanut Rienzi. Tribuuni tunnustaa rakkautensa kansaan ja Roomaan ja uskoo siihen, vaikka hänet ollaan syöksemässä pois vallasta. Irene vannoo pysyvänsä Rienzin rinnalla ja Rienzi aikoo nostattaa kansan vielä kerran aseisiin ja poistuu. Adriano ilmestyy salapukuisena ja varoittaa Ireneä kansalaisten aikomuksesta polttaa Capitolium. Hän yrittää taivuttaa Ireneä mukaansa, mutta Irene kieltäytyy.
 
Rivi 101 ⟶ 94:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.gutenberg.org/etext/1396 Bulwer-Lyttonin ''Rienzi'' englanniksi.] Project GutenbergistäGutenberg
* [http://www.richard-wagner-werkstatt.com/texte/?W=Rienzi/ TekstikirjaRienzin Rienziiinteksti saksaksi ]
* [http://www.richard-wagner-postkarten.de/postkarten/frueh.php Richard Wagner postikorttigalleria -postikorttigalleria: Rienzi]
 
 
[[Luokka:Richard Wagnerin teokset]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rienzi