Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 10:
Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108.</ref>
 
[[reformaatio|Reformaation]] myötä luostari ei saanut enää ottaa uusia [[noviisi|noviiseja]].<ref>Nyman (1997)2009, s. 199.</ref> Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset [[uskonpuhdistusreformaatio|uskonpuhdistuksenreformaation]] jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaakovaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, ettäettei luostarissa onenää luettavasaanut [[Raamattu]]alukea [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ilmestysten sijaanilmestyksiä. Lisäksi messunMessun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
 
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen [[Katarina Jagellonica]]n tähden.