Versio 12. kesäkuuta 2011 kello 15.09 muokkaa Höyhens (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 56 347 muokkausta p →‎Repolan kyliä (1929): oma typo ← Vanhempi muutos		Versio 26. marraskuuta 2011 kello 09.02 muokkaa kumoa Kotlas (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 142 muokkausta kartat, am-linkit, järjestely,+ Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee paikkakuntaa Karjalan tasavallassa. Sanan muista merkityksistä katso [[Repola (täsmennyssivu)]].}} [[Tiedosto:Location Of Rebol’skoye Settlement (Muyezersky District, Karelia).svg\|thumb\|200px \|Repolan kunta [[Mujejärven piiri]]n kartalla.]] '''Repola''' ({{k-ru\|Реболы\|Reboly}}, {{k-krl\|Rebol´a}}) on maalaiskunta ja ~~kylä~~sen keskuskylä [[Karjalan tasavalta\|Karjalan tasavallan]] [[Mujejärven piiri]]ssä [[Venäjä]]llä. ~~Alue~~Repola ~~sijaitsee~~oli myös aikoinaan [[~~Suomi\|Suomen~~Venäjän keisarikunta]]an ~~rajan~~kuulunut ~~tuntumassa~~kunta, ~~noin~~ja 70Suomen ~~kilometriä~~itsenäistymisen ~~[[Lieksa]]sta~~jälkeen ~~koilliseen~~ ~~[[Lieksanjoki\|Lieksanjoen]]~~1918-1920 ~~latvoilla.~~se ~~Keskustaajama~~lyhyeksi ~~sijaitsee~~aikaa ~~[[Lieksajärvi\|Lieksajärven]]~~liittyi ~~itärannalla~~Suomeen. ==Repolan ~~kyliä (1929)~~kunta==▼ Repola oli aikanaan Venäjän keisarikuntaan kuulunut kunta. Sen [[pinta-ala]] oli 11 000 km² ja [[väkiluku]] 2 400 (1918). Vuonna 1987 asukkaita on 2 100 (1987), joista [[itäkarjalaiset\|karjalaisten]] osuus 62%. Repolan kunta sijaitsee [[Suomi\|Suomen]] rajan tuntumassa noin 70 kilometriä [[Lieksa]]sta koilliseen [[Lieksanjoki\|Lieksanjoen]] latvoilla. Kunta rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa [[Lietmajärvi\|Lietmajärveen]], idässä [[Mujejärvi\|Mujejärveen]], kaakossa [[Voloma]]an, etelässä [[Lentiera]]an ja lännessä Suomen [[Lieksa]]an ja [[Kuhmo]]on. Kuntaan kuuluvat asutuskeskukset Repola, [[Omelia]] (Jemeljanovka), Kolvas ja Gafostrov. Hallinnollinen keskus on Repolan kylä, joka sijaitsee [[Lieksajärvi\|Lieksajärven]] itärannalla. Repolasta on itään johtava [[A134\|tieyhteys]] [[M10 (valtatie)\|Pietari-Murmansk-valtatielle]]. == Historia ==▼ [[Kuva:Tarton rauha.png\|thumb\|right\|100px\|Repolan ja [[Porajärvi\|Porajärven]] kunnat 1920-luvulla.]]▼ Repola kuuluu alueeseen, joka tuli [[1800-luku\|1800-luvulla]] tunnetuksi elinvoimaisesta [[runonlaulanta\|runonlaulu]]perinteestä. [[Elias Lönnrot]] kävi [[karjalaiset\|karjalaisten]] ja [[suomalaiset\|suomalaisten]] asumassa Repolassa runonkeruumatkoilla [[1830-luku\|1830-luvulla]]. Nykyään taito on lähes täysin kuollut.▼ Vuonna 1987 Repolan asukasluku oli 2 100, joista [[itäkarjalaiset\|karjalaisten]] osuus 62%. Vuonna 2009 Repolan kylässä oli 1059 asukasta. [[Heimosodat\|Heimosotien]] aikana vuonna [[1918]] Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa [[1. syyskuuta]] 1918 klo 24.00. Naapurikunta [[Porajärvi]] teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi [[Bobi Sivén]]. [[Tarton rauha]]ssa [[1920]] alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi [[Petsamo]]n. ▼ ▲== Historia == ▲[[Kuva:~~Tarton rauha~~Repola-ja-Porajärvi.png\|thumb\|right\|~~100px~~200px\|Repolan ja [[Porajärvi\|Porajärven]] kunnat 1920-luvulla.]] Venäjän keisarikunnan [[Aunuksen kuvernementti\|Aunuksen kuvernementti]]in kuuluneen Repolan kunnan [[pinta-ala]] oli 11 000 km². Väkiluku vuonna 1918 oli 2 400. ▲Repola kuuluu alueeseen, joka tuli ~~[[1800-luku\|~~1800-luvulla]] tunnetuksi elinvoimaisesta [[~~runonlaulanta~~runonlaulaja\|runonlaulu]]perinteestä. [[Elias Lönnrot]] kävi [[karjalaiset\|karjalaisten]] ja [[suomalaiset\|suomalaisten]] asumassa Repolassa runonkeruumatkoilla ~~[[1830-luku\|~~1830-luvulla]]. Nykyään taito on lähes täysin kuollut. ===1918-1920=== {{Pääartikkeli\|[[Bobi Sivén#Repolan nimismies]]}} ▲[[Heimosodat\|Heimosotien]] ~~aikana vuonna~~ja [[~~1918~~Venäjän sisällissota\|Venäjän sisällissodan]] aikana vuonna 1918 Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa [[1. syyskuuta]] 1918 klo 24.00. Naapurikunta [[Porajärvi]] teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi [[Bobi Sivén]]. [[Tarton rauha]]ssa [[1920]] alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle, ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi [[Petsamo]]n. [[Tiedosto:Lieksajärvi02.jpg\|thumb\|~~left\|360px~~260px\|Repolan rantaa Lieksajärveltä.]]▼ ===1921-1939=== 1920-luvun alkupuolelta alkaen seuraavan n. 15 vuoden aikana aloitettiin järjestelmällinen [[kulakki]]luokan hävittäminen. Repolassa toteutettiin maatilojen sekä teollisuuslaitosten kuten esimerkiksi sahojen kollektivisointi. Moni talonpoika ei olisi halunnut liittää tilaansa Repolan [[kolhoosi]]in, mistä seurasi karkotuksia [[Siperia]]an. Myös kaikki, joilla oli työttä saatuja tuloja, kuten vuokratuloja, katsottiin kulakeiksi ja joko ammuttiin tai karkotettiin. Sama koski niitä, joilla oli mitä tahansa pientäkin liiketoimintaa tai yhteyksiä Suomeen. Moni kuoli myös alueelle perustetuilla [[keskitysleiri\|keskitysleireillä]]. Tuhannet lähtivät 1920-luvulla pakolaisena Suomeen Repolasta sekä muualta Itä-Karjalasta. ====Repolan kyliä (1929)==== Syksyllä [[1939]] [[Neuvostoliitto]] tarjosi aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle Repolasta ja Porajärveltä 5 525 neliökilometrin suuruista aluetta. Repola oli vielä suomalaisten miehittämä [[1941]]–[[1944]] [[jatkosota\|jatkosodan]] aikana.▼ Aimolahti, Haukkasaari, Jänissalmi, Kapustavaara, Kiimasvaara, Kimovaara, Kipo, Kolvasjärvi, Korhu, Koroli, Koroppi, Lentiera, Leveäniemi, Lukkasenvaara, Luovutsaari, Lusma, Mokkila, [[Muujärvi]], [[Omelia]], Pieninkä, Pläkkäjä, [[~~Repola (kylä)\|~~Repola]], Riikosenniemi, Roukkula, Saarenpää, Suoverkka, Struna, Suulaansaari, Suuriniemi, Tsolkka, Tunttula, Tuomas, Tuulivaara, Tuuseni, Viitaranta, Virta, Vuosniemi ja Ylä-Kiimasvaara.▼ ===Toinen maailmansota=== ▲~~Syksyllä~~Ennen [[~~1939~~talvisota]]a syksyllä 1939 [[Neuvostoliitto]] tarjosi aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle Repolasta ja Porajärveltä 5 525 neliökilometrin suuruista aluetta. ~~Repola~~Suomi ~~oli~~ei ~~vielä suomalaisten miehittämä [[1941]]–[[1944]] [[jatkosota\|jatkosodan]]~~vaatimuksiin ~~aikana~~suostunut. Repola oli vielä suomalaisten miehittämä 1941–1944 [[jatkosota\|jatkosodan]] aikana. ▲==Repolan kyliä (1929)== ▲[[Tiedosto:Lieksajärvi02.jpg\|thumb\|left\|360px\|Repolan rantaa Lieksajärveltä]] ▲Aimolahti, Haukkasaari, Jänissalmi, Kapustavaara, Kiimasvaara, Kimovaara, Kipo, Kolvasjärvi, Korhu, Koroli, Koroppi, Lentiera, Leveäniemi, Lukkasenvaara, Luovutsaari, Lusma, Mokkila, [[Muujärvi]], [[Omelia]], Pieninkä, Pläkkäjä, [[Repola (kylä)\|Repola]], Riikosenniemi, Roukkula, Saarenpää, Suoverkka, Struna, Suulaansaari, Suuriniemi, Tsolkka, Tunttula, Tuomas, Tuulivaara, Tuuseni, Viitaranta, Virta, Vuosniemi ja Ylä-Kiimasvaara. == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Tarma, Heikki (toim.) \| Nimeke=Aunuksen Repola \| Julkaisupaikka=Joensuu \| Julkaisija=Repola-seura \| Vuosi=2001 \| Tunniste=ISBN 952-91-3711-7}} == Aiheesta muualla == * [http://www.muezersky.ru/area/settlements/rebolskoe_poselenie.html Ребольское сельское поселение] Repolan maalaiskunta Mujejärven piirin sivustossa {{ru}} * [http://www.muezersky.ru/area/istoriya_poselenii/reboli.html Реболы] Repolan historiaa Mujejärven piirin sivustossa {{ru}} * Ju. A. Savvatejev: [http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3575/settlement_3964.html Reboly] Repolan historiaa. Karjalan matkaluportaali {{ru}} * [http://www.repola-seura.org/ Repola-Seura ry.]

Ero sivun ”Repola” versioiden välillä