Ero sivun ”Syntipukki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sanontaa. Otsikon muita merkityksiä luetellaan [[Syntipukki (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
'''Syntipukki''' tarkoittaa arkikielessä sitä, jonka syyksi virhe tai epäonnistuminen pannaan riippumatta siitä, onko hän tosiasiallisesti syyllinen.
Syntipukin käsite on peräisin [[Raamattu|Raamatusta]]. [[Kolmas Mooseksen kirja|Kolmannessa Mooseksen kirjassa]] (16: 1–28) määrätään eläimiä uhrattavaksi israelilaisten syntien tähden. Käsite tunnetaan monissa kielissä (mm. {{k-sv|syndabock}}, {{k-de|Sündenbock}}), joista se on lainautunut [[suomen kieli|suomeen]].
[[Sosiologia]]ssa syntipukin käsitettä on jäsennetty [[attribuutio]]n ja [[projektio]]n avulla. Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia.<ref>Aronson, E. – Wilson, T. D. – Akert, R. M.: ''Sozialpsychologie'', s. 448. 6. Auflage. Pearson Studium 2008. ISBN 978-3-8273-7359-5.</ref> Viholliskuvaa voidaan kehitellä myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista. Uskontotieteilijä [[René Girard]] esittää antropologisessa teoriassaan, että "syntipukkimekanismi" ({{k-en|scapegoating}}) kuuluu keskeisesti inhimilliseen kulttuuriin.<ref>Girard, Rene: ''Le Bouc émissaire''. Grasset, Paris, 1982. ISBN 2-253-03738-9</ref>
| |||