Ero sivun ”Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p oleelliset asiat kerrottu eli ei enää tynkä |
|||
Rivi 153:
Kaikkiaan erilaisia tykkimalleja oli yhteensä 67 kpl, joten ampumatarvikehuollolla riitti haasteita (varsinkin kun jokaiselle tykkimallille oli olemassa useita erilaisia ampumatarvikelajeja). Tykkikalusto oli peräisin suurimmalta osaltaan ensimmäisen maailmansodan ajoilta ja täysin moderneina voitiin pitää vain 59:ää tykkiä. Lisäksi lähes 500:n tykin mallivuosi sijoittui 1800-luvulle. <ref>Jatkosodan historia – Osa 1 s. 231: Sotatieteen laitos</ref>
: '''Katso myös''':[[Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa]]
==Pioneerialan materiaalitilanne jatkosodan syttyessä==
Talvisodan aikana pioneeriaselajin materiaalin todettiin olevan pahasti puutteellista, jota ongelmaa saatiin osin ratkaistua jo talvisodan aikana. Välirauhan aikana laaditusta perushankintaohjelmasta ehdittiin ennen jatkosotaa toteuttaa noin puolet, jolla paikattiin suurimmat puutteet pioneerimateriaalin suhteen. Materiaalitilanne oli eräiden välineiden osalta jatkosodan syttyessä seuraava: <ref>Jatkosodan historia – Osa 1 s. 158 : Sotatieteen laitos</ref>
* Panssarimiinoja lähes määrävahvuuksien edellyttämä määrä (mm. hankittu Saksasta 150 000 kpl)
* Sytytysvälineitä samoin lähes riittävästi
* Räjähdysaineita noin 60 % arvioidusta tarpeesta
* Työkoneita noin 50 %
* Ponttonikalustoa lähes riittävästi (varusteista puuttui noin puolet)
* Kenttäkirveitä noin 65% arvioidusta tarpeesta
* Hakkuja noin 90 %
* Piikkilankaa 100 %
Pioneerimateriaalin osalta kalusto siis lisääntyi, mutta myös monipuolistui välirauhan aikana käsittäen jatkosodan syttyessä noin 500 eri nimikettä. Pioneeriaselajin toimintaa jatkosodan alusta lähtien haittasi kuljetuskaluston (lähinnä kuorma-autojen) vähäisyys.<ref>Jatkosodan historia – Osa 1 s. 234 : Sotatieteen laitos</ref>
== Ilmapuolustuksen kalustohankinnat välirauhan aikana ==
| |||