Ero sivun ”Karl Fredrik Wilkama” versioiden välillä

1 304 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Sotilasura: komentajuudet, wiki)
Wilkman syntyi Helsingissä Annankadulla, jossa hän jo nuorena kuunteli isänsä kertomuksia saarnausmatkoistaan ja ennen kaikkea seitsemän vuoden palvelusajastaan Venäjän laivastossa. Annankadulta Wilkmanit muuttivat hänen isänsä itse rakentamaan taloon n:o 7 Ruoholahdenkadulle. Ruoholahdenkadulla Wilkman sai tottua alituisiin rukoushetkiin ja kokouksiin. Wilkmanien perhe muutti vuonna 1886 jo aikaisemmin ostamalleen Åminnen tilalle Espooseen, jonne muurarimestari Wilkman rakensi tiilitehtaan, jonka tuotanto oli 1,7 milj. tiiltä vuodessa. Åminnen tilla harjoitettiin myös maataloutta, johon kaupungissa aikaisemmin asunut Wilkmankin pääsi nyt perehtymään yhdessä nuoremman veljensä Oskarin kanssa ([[Oskar Wilkman]] oli myöhemmin Suomen olympiaedustajana ratsastuksessa kaksissa olympialaisissa<ref>Pönniäinen 1945: 25.</ref>).<ref>Pönniäinen 1945: 15–22.</ref>
 
Wilkman aloitti opintiensä EliElli Hertzin valmistavasta koulusta, josta hän siirtyi varsinaiselle koulutielle Suomalaiseen alkeisopistoon (myöh. [[Helsingin normaalilyseo|Suomalainen normaalilyseo]]), jonka neljänneltä luokalta hän siirtyi opiskelemaan [[Haminan kadettikouluunkadettikoulu]]un, jonne hänet valittiin toisella yrittämällä kesällä vuonna 1891. Kadettikoulusta hän valmistui kahdeksan vuoden kuluttua vuonna 1899 ja hänet ylennettiin upseeriksi kaartin joukkoihin.<ref>Pönniäinen 1945: 23–31.</ref>
 
== Sotilasura ==
Kadettikoulusta hän valmistui kahdeksan vuoden kuluttua vuonna 1899 ja hänet ylennettiin upseeriksi [[Venäjän keisarillinen kaarti|Venäjän keisarillisen kaartin]] joukkoihin [[Pietarhovi]]ssa.<ref>Pönniäinen 1945: 23–31.</ref>
Virkaikäluettelon mukaan hänen sotilaspalveluksensa alkoi 30. toukokuuta 1889 eli jo 13-vuotiaana. Hänet ylennettiin [[kenraalimajuri]]ksi huhtikuussa 1918.
Hän opiskeli Pietarin yleisesikunta-akatemiassa josta valmistui 1907 ja palveli sitten [[ratsumestari]]na Liettuan [[Kovno]]ssa (Kaunasissa) Novorossijskin kaartinrykmentissä.
 
Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa 1914 hän taisteli [[Itä-Preussi]]n Romintenissa ja toimi muun muassa tiedustelutehtävissä. Hänet palkittiin Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkillä ja ylennettiin everstiksi. Myöhemmin hän komensi ulaanirykmenttiä vetäytymistaisteluissa viheliäisissä oloissa [[Pripetin suot|Pripetin soilla]], ja toimi edelleen rykmentinkomentajana [[Bessarabia]]ssa ja kenraali [[Gustaf Mannerheim]]in joukoissa [[karpaatit|Karpaateilla.]]
 
Vallankumouksen jälkeen Wilkman palasi Suomeen kesken [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] helmikuussa 1918, onnistui kiertämään punaisesta Helsingistä [[Karjalankannas|Kannaksen]] kautta valkoisten puolelle, liittyi [[Mannerheim]]in armeijaan ja johti [[Länkipohja]]n hyökkäystä kohti Tamperetta ja osallistui [[Tampereen valtaus|Tampereen valtaukseen]]. Hänet ylennettiin [[kenraalimajuri]]ksi huhtikuussa 1918.
 
[[Kenraalimajuri]] Wilkman nimitettiin Suomen sotajoukkojen ylipäälliköksi toukokuun lopussa 1918, kun ratsuväenkenraali [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Gustaf Mannerheim]] sai pyytämänsä eron tehtävästä. Mannerheimin ero liittyi ulkopoliittiseen saksalaissuuntaukseen, jonka vuoksi hän ajautui erimielisyyksiin [[Svinhufvudin senaatti|Svinhufvudin senaatin]] kanssa. Wilkmanin ensimmäinen kausi Suomen sotajoukkojen ylipäällikkönä ei kestänyt kuin 2,5 kuukautta, elokuuhun 1918 saakka.
Vasta perustettuun armeijan päällikön virkaan Wilkman tuli vuoden 1919 alussa eroten saman vuoden kesäkuussa. Toisen kerran, nyt Wilkamaksi nimensä muuttaneena hän komensi armeijaa - nimityksenä sotaväen päällikkö - syyskuusta 1919 elokuuhun 1924. Hänet ylennettiin [[kenraaliluutnantti|kenraaliluutnantiksi]] 1922.
 
Kolmas komentajuuskausi oli 1925-1926, jolloin [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Lauri Kristian Relander]] nimitti hänen seuraajakseen [[Aarne Sihvo]]n. Jalkaväenkenraaliksi Wilkama ylennettiin [[puolustusvoimain lippujuhlan päivä|sotaväen lippujuhlan päivänä]] 1928. Hän palveli [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] ajan ylipäällikön erityistehtävissä.
 
Wilkama palveli [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] ajan ylipäällikön erityistehtävissä, kiertämässä sairaaloita ja jakamassa kunniamerkkejä. Wilkama oli uskonnollinen mies, joka osallistui aktiivisesti seurakuntatoimintaan Helsingissä.
 
== Lähteet ==
Pönniäinen, *Onni Pönniäinen: ''Miesten mies'', Hämeen kirjapaino oy: Tampere 1945.
 
*Robert Brandtberg: [http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Wilkama%20Kalle.htm Jalkaväenkenraali Kalle Wilkama]
Pönniäinen, Onni: ''Miesten mies'', Hämeen kirjapaino oy: Tampere 1945.
=== Viitteet ===
 
== Viitteet ==
 
{{viitteet}}
 
{{DEFAULTSORT:Wilkama, Karl Fredrik}}
{{Puolustusvoimain komentajat}}
15

muokkausta