Wikipedia

Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
unsiaalit
roomalainen kursiivikirjoitus
Rivi 3:
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka kuvaa eräiden [[äännekirjoitus]]järjestelmien tapaa jakaa [[Kirjain|kirjaimet]] ''suuraakkosiin'' (''versaalit'' eli ''majuskelit'', arkikielessä usein ''isot kirjaimet'') ja ''pienaakkosiin'' (''gemenat'' eli ''minuskelit'', arkikielessä usein ''pienet kirjaimet''). Näistä kahdesta aakkoslajista voidaan erottaa toisiinsa rinnastuvia kirjaimia, jotka edustavat samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
 
{|align="center" style="text-align: center"
|'''Suuraakkoset:'''||A||B||C||D||E||F||G||H||I||J||K||L||M||N||O||P||Q||R||S||T||U||V||W||X||Y||Z||Å||Ä||Ö
|-
Rivi 21:
== Aakkoslajien kehitys ja käyttö ==
 
[[Kuva:Arch.of.Titus-Inscription.jpg|thumb|300px|Antiikin Rooman piirtokirjoitusta (''capitalis monumentalis'') [[Tituksen riemukaari|Tituksen riemukaaressa]] (82 jaa.).]]
[[Kuva:I littera in manuscripto.jpg|thumb|300px|Roomalaista kursiivikirjoitusta keisari [[Claudius|Claudiuksen]] hallintokaudelta (41–54 jaa.).]]
[[Kuva:CarolingianMinuscule.jpg|thumb|300px|Karolingista minuskelia 900-luvun Raamatussa ([[Vulgata]], [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luuk.]] 1:5–8).]]
 
Alun perin kirjaimet olivat muodoltaan lähinnä suuraakkosia eli majuskeleita, kuten antiikin [[Piirtokirjoitus|piirtokirjoituksissa]], jotka kaiverrettiin johonkin kovaan alustaan. Kynällä kirjoitettaessa kirjaimet muokkautuivatkuitenkin vähitellenpyrkivät muovautumaan sellaisiksi, että ne sopivat juoksevaan kirjoitukseen.<ref name="Korpela" /> Niin sanottua [[Roomalainen kursiivikirjoitus|roomalaista kursiivikirjoitusta]] (vrt. {{k-la|cursim}} ’juosten, pikaisesti’) on säilynyt ainakin ensimmäiseltä esikristilliseltä vuosisadalta asti, ja vaikka sen vanhimmat muodot voivat nykylukijasta näyttää varsin vaikeaselkoisilta, 300-luvulla siinä alkoivat jo olla tunnistettavissa nykyisten pienaakkosten perusmuodot.<ref name="Eilola" /> Kristillisen ajanlaskun toisen vuosisadan tienoilla syntyneet pyöreämuotoiset [[unsiaali]]kirjaimet olivat vielä suuraakkosiamajuskeleita, mutta niihinniihinkin alkoi jo kehittyä pienaakkosten muotopiirteitä, kuten ylä- ja alapidennyksiä.<ref name="Koho" />
 
Jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla [[Karolinginen minuskeli|karolingisten minuskelien]] myötä.<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mihinmistä viittaajohtuu nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’). Suuraakkoset jäivät kuitenkin pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
 
Suuraakkosia käytetään muun muassa
Rivi 45 ⟶ 46:
==Viitteet==
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Eilola">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/gammalsvenska/paleografia/kirjoittamisestajakirjaimista.pdf | Nimeke = Kirjoittamisesta ja kirjaimista | Tekijä = Jari Eilola | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Runebergistä riimuihin -verkkokurssin aineistoa | Julkaisu = | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 4.11.2011 | Kieli = }}</ref>
 
<ref name="Itkonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Markus Itkonen | Nimeke = Typografian käsikirja | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 21 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = RPS-yhtiöt | Tunniste = ISBN 953-5001-09-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.11.2011 | Kieli = }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aakkoslaji”