Ero sivun ”Kansanrunous” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) →Kirjallisuutta: {{Wikiaineisto-rivi|Kansanrunouden bibliografia}} |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Suomalaisesta kansanrunoudesta antavat ensimmäisiä tietoja [[Mikael Agricola]] [[Psalttari]]n käännöksen esipuheessa vuonna [[1551]] ja [[Jacobus Finno]] virsikirjassaan 1580-luvulla. Ensimmäisen näytteen, karhurunon, painatti piispa [[Petrus Bång]] vuonna [[1675]]. Yleisempää huomiota suomalaiseen kansanrunouteen kiinnitti [[Daniel Juslenius]] väitöskirjassaan ''Aboa vetus et nova'' ([[1700]]). [[H. G. Porthan]] sepitti siitä väitöskirjan ''Dissertatio de poësi Fennica'' ([[1766]]-[[1778|78]]), ja hänen oppilaansa [[Kristfrid Ganander]] ja [[Kristian Erik Lencqvist|K. E. Lencqvist]] sitä keräsivät ja tutkivat.
Herderin kirjoitukset innostuttivat [[Anders Johan Sjögren|A. J. Sjögren]]in, [[Kaarle Aksel Gottlund|K. A. Gottlund]]in, [[Abraham Poppius|A. Poppiuksen]] ja [[Adolf Ivar Arwidsson|A. I. Arwidsson]]in vuodesta [[1815]] keräämään runoja. Gottlund lausui vuonna [[1817]] ensimmäisenä ajatuksen runokatkelmien yhteenkutomisesta, ja ensimmäisen yrityksen siihen teki [[Reinhold von Becker|R. von Becker]] kirjoituksessaan [[
[[Zacharias Topelius]] julkaisi 1822-31 viisi vihkoa ''Suomen kansan vanhoja runoja''. Topeliuksen ja von Beckerin työn jatkajana [[Elias Lönnrot]] julkaisi keräämänsä runot nimellä ''[[Kanteletar]]'' (1829-31), kutoi
|