Ero sivun ”Japanin parlamentti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KamikazeBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti muokkasi: hu:Japán országgyűlés
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 25:
Perustuslain mukaan parlamentin täytyy kokoontua ainakin kerran vuodessa. Teknisesti ainoastaan alahuone ''hajotetaan'' ennen vaaleja, kun taas alahuoneen ollessa hajotettuna ylähuone on yleensä "suljettu". Keisari sekä kutsuu parlamentin koolle että hajottaa alahuoneen, mutta hänen täytyy tehdä se noudattaen [[Japanin hallitus|hallituksen]] neuvoa. Hätätilassa hallitus voi kutsua parlamentin ylimääräiseen istuntoon, jollaisen voi kutsua koolle myös vähintään neljäsosa kumman tahansa huoneen jäsenistä.<ref name="session">{{Verkkoviite|Julkaisija=House of Representatives of Japan|Osoite=http://www.shugiin.go.jp/itdb_english.nsf/html/statics/guide/sessions.htm|Nimeke=Sessions of the Diet|Luettu=16. marraskuuta 2008}}</ref> Jokaisen istuntokauden alussa keisari lukee erityisen puheen, jossa hän kertoo hallituksen tulevaa vuotta koskevista suunnitelmista, valtaistuimeltaan ylähuoneessa.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=House of Representatives of Japan|Osoite=http://www.shugiin.go.jp/itdb_english.nsf/html/statics/guide/opening.htm|Nimeke=Opening Ceremony and Speeches on Government Policy|Luettu=16. marraskuuta 2008}}</ref>
 
Parlamentti on päätösvaltainen, jos kolmasosa kumman tahansa huoneen jäsenistä on paikalla,<ref name="session"/> ja istunnot ovat julkisia, ellei ainakin kaksi kolmasosaa paikalla olevista edustajista päätä toisin. Kumpikin huone valitsee oman puhemiehensä, joka ratkaisee äänestyksen tasapelitilanteessa. Molempien huoneiden jäsenillä on tietynlainen suojaus pidätystä vastaan, kun parlamentin istuntokausi on käynnissä, ja parlamentissa puhutut sanat ja annetut äänet nauttivat [[parlamentaarinen etuoikeus|parlamentaarista etuoikeutta]]. Kumpikin huone päättää omista säännöistään ja on vastuussa omien jäsentensä rankaisemisesta. Edustaja voidaan erottaa kahden kolmasosan äänienemmistöllä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oikeus puhua kummassa tahansa parlamentin huoneessa laikiehdotuksestalakiehdotuksesta, ja kummallakin huoneella on oikeus kutsua paikalle hallituksen jäseniä.
 
Japanin parlamenttiin on valittu ensimmäisenä länsimaalaisena jäsenä 2002 suomalaissyntyinen [[Marutei Tsurunen]] (syntyjään Martti Turunen). Parlamentissa Tsurunen edustaa [[Japanin demokraattinen puolue|demokraatteja]].