Wikipedia

Ero sivun ”Mustakonnanmarja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: pinkka-linkit vanhentuneet
sisällön laajennus ja järjestely, lähteet, viitteet
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Mustakonnanmarja
| kuva = Actaea spicata 1.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = Mustakonnanmarjan valkoinen kukinto.
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
Rivi 15:
| laji = ''spicata''
| kaksiosainen = Actaea spicata
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]]
| wikispecies = Actaea spicata
| commonscommonscat = Actaea spicata
}}
 
'''Mustakonnanmarja''' (''Actaea spicata'') on Euroopassa kasvava mustamarjainen ja hyvin myrkyllinen kasvilehtokasvi.
 
Suomessa mustakonnanmarja on tunnettu myös kansanomaisilla nimillä karhunmarja, surmanmarja, konnanmarja.<ref name="SUOMEN">Suomen terveyskasvit 1982, s. 301.</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:179 Actaea spicata.jpg|vasen|thumb|170px|Mustakonnanmarja kuvattuna C. A. M. Lindmanin teoksessa ''Bilder ur Nordens Flora'' (1917–1926).]]
[[Kuva:Actaea spicata trolldruva.jpg|180px|left]]
[[Tiedosto:Trolldruva.jpg|vasen|thumb|170px|Mustakonnanmarjan kypsiä marjoja.]]
Mustakonnanmarja on 40-60 cm korkea kasvi. Sen [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat hammaslaitaiset, noin 40 cm pitkät ja 30 cm leveät. Se kukkii [[kesäkuu|kesä]]-[[heinäkuu]]ssa valkoisin kukin, jotka kasvavat terttuna. [[Mustikka]]a muistuttava, kiiltävä [[marja]] on myrkyllinen. Harvinainen [[punakonnanmarja]] on miltei samannäköinen, mutta vaaleampi. <ref name="VF">{{Verkkoviite | Tekijä = Arne Anderberg | Nimeke = Den virtuella floran | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ranuncula/actae/actaspi.html | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 27.6.2007 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 
Monivuotinen mustakonnanmarja kasvaa 30–60 cm korkeaksi. Juurakko on lyhyt, viisto ja puutunut. Pystyt varret ovat kaljuja ja niiden tyvellä on kolme tai neljä suomua. [[Lehti (kasvitiede)|Aluslehdet]] ovat pitkäruotisia. Tummahkonvihreä lehtilapa on kolmiomainen, jopa 40 cm leveä ja tavallisesti kolmekertaa sormilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat leveänpuikeita ja lyhyehköhampaisia, päättölehdykkä on kookas, tavallisesti hertta- tai tylppätyvinen. Keskiliuska on hieman sivuliuskoja pitempi, kärkihammas hieman laidan hampaita pitempi. Varsilehtiä on yhdestä kolmeen ja ne ovat aluslehtiä pienempiä, vähemmän kerrannaisia ja lyhytruotisia. Kukinto on tiheä, pysty terttu, jonka alapuolella on usein muutamia yksittäisiä kukkia. Joskus kukkaterttuja saattaa olla kaksi tai kolmekin kappaletta. Heikosti tuoksuvat pienet kukat ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Verholehtiä on 3–5, terälehtiä tavallisesti neljä kappaletta. Sekä verho- että terälehdet ovat heteitä lyhyempiä ja varisevat varhain. Suomessa mustakonnanmarja kukkii kesäkuussa. Hieman [[mustikka]]a (''Vaccinium myrtillus'') muistuttavat monisiemeniset marjat ovat 12–14 mm pitkiä ja kypsinä kiiltävän mustia. Marja on myrkyllinen.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 67.</ref>
 
Suomessa esiintyvä harvinainen [[punakonnanmarja]] (''A. erythrocarpa'') on muistuttaa suuresti mustakonnanmarjaa, mutta on vaaleampi ja marjat ovat kypsinä punaisia.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>
 
== Levinneisyys ==
Mustakonnanmarjaa tavataan lähinnä Euroopassa. Sen päälevinneisyysalue ulottuu Keski-Ranskasta ja Alpeilta Uralille saakka. Eteläisimmät esiintymät ovat Etelä-Italiassa, Albaniassa, Pohjois-Kreikassa, Bulgariassa ja Kaukasuksen alueella. Pohjoisessa sitä kasvaa Fennoskandian pohjoisosissa ja Pohjois-Venäjällä arkitisimpia alueita lukuun ottamatta. Lisäksi lajia kasvaa paikoitellen myös Britteinsaarilla, Espanjassa ja Turkissa.<ref name="DVF">{{Verkkoviite | Tekijä = Arne Anderberg | Nimeke = Den virtuella floran: Trolldruva (myös levinneisyyskartat) | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ranuncula/actae/actaspi.html | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 30.10.2011 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
Mustakonnanmarjaa kasvaa villinä Euroopassa ja Aasiassa. [[Suomi|Suomessa]] se elää jokseenkin yleisenä lehtomaisissa, tuoreissa metsissä [[Etelä-Lappi]]in saakka. Sitä kasvatetaan myös koristekasvina.
 
Suomessa mustakonnanmarjaa kasvaa jokseenkin yleisenä mutta paikoittaisena Etelä-Lappiin saakka. Runsaimmillaan laji on Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjoisimmat yksittäiset havainnot siitä on Keski-Lapista.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40233&year=2010 Kasviatlas 2010: Mustakonnanmarjan levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 30.10.2011.</ref>
 
== Elinympäristö ==
Mustakonnanmarja viihtyy tuoreissa ja kuivahkoissa lehdoissa etenkin kallionalusilla ja rinteillä. Pohjoisessa laji on kalkinsuosija.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>
 
== Käyttö ==
Mustakonnanmarjan marjoista on yhdessä [[aluna]]n kanssa keitetty mustetta.<ref>Ålands flora 2010, s. 115.</ref> Kasvia on käytetty myös rohtona kansanlääkinnässä. Esimerkiksi juurista keitettyä puuroa on käytetty ihotautien hoitoon. Juurista keitettyä väkevää lientä on käytetty [[luteet|luteiden]] karkottamiseen.<ref name="SUOMEN"/>
 
== Myrkyllisyys ==
Mustakonnanmarja on kokonaan myrkyllinen kasvi. Pienen lasten tiedetään kuolleen syötyään kasvin marjoja. Myös juuren syömisestä saa myrkytyksen. Joutuessaan ihon kanssa kosketuksiin marjat aiheuttavat punoitusta ja rakkoja, syötäessä seurauksena on pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia, myöhemmin myös huimausta ja hengenahdistusta. Kuolettava annos marjoja aiheuttaa hengityshalvauksen ja verenkierron pysähtymisen. Mustakonnanmarjasta aiheutunut myrkytys vaatii pikaista lääkärinhoitoa.<ref>Suomen terveyskasvit 1982, s. 331.</ref>
 
== Lähteet ==
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
* ''Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet''. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
* ''Ålands flora''. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40233&size=1&year=2010 Kasviatlas 2010: Mustakonnanmarjan levinneisyys Suomessa]
*UPM-Kymmene: [http://w3.upm-kymmene.com/forupm/internet/upm_skogcms/upmmma.nsf/imageslupgraphics/lehtokasviopaslehtokasvitopas.pdf/$FILEfile/lehtokasviopaslehtokasvitopas.pdf Metsiemme lehtokasveja]
*[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=9648 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Mustakonnanmarja (''Actaea spicata'')]
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mustakonnanmarja Luontoportti: Mustakonnanmarja (''Actaea spicata'')]
*[http://kasvio.avoin.jyu.fi/laji.php?id=42 Valokki - nettikasvio: Mustakonnanmarja (''Actaea spicata'')]
*[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=1346 Puutarha.net: Mustakonnanmarja (''Actaea spicata'')]
 
{{tynkä/Kasvi}}
 
[[Luokka:Konnanmarjat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustakonnanmarja”