Ero sivun ”Porilaisten marssi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjaus, missää lähteessä ei väitetä 1700-lukua vanhemmaksi. |
Vielä lisäyksiä samasta lähteestä. Poistettu epäsuora viittaus Kressiin alkuperäisenä säveltäjänä. |
||
Rivi 7:
==Sävel==
Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria [[Christian Fredric Kress]]iä (1767–1812). Historioitsija [[Tauno Perälä]]n mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin [[Carl Michael Bellman]]in kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.<ref name="ts"/>
Puhallinorkesterille marssin on sovittanut sotilaskapellimestari [[Conrad Greve]].<ref name="Presidentti" /> [[Fredrik Pacius]] on sovittanut marssin mieskuorolle, [[Martin Wegelius]] sekakuorolle ja [[Robert Kajanus]] vapaasti soinnuttaen orkesterille. [[Jean Sibelius]] on tehnyt marssista konserttisovituksen täydelle sinfoniaorkesterille.
==Nimi==
Kappale nousi yleiseen tietoisuuteen ja suosioon sekä sai nykyisen nimensä vuonna 1851, jolloin se esitettiin taustamusiikkina [[Suomen sota]]a kuvanneen [[Fredrik Berndtson]]in musiikkinäytelmän ''Ur livets strid'' ("Elämän taistelusta") ensi-illassa. Näytelmän musiikin koonnut kapellimestari Conrad Greve valitsi "Kressin juhlamarssin" taustamusiikiksi [[Lapuan taistelu]]a kuvanneeseen kohtaukseen, jossa [[Georg Carl von Döbeln]]iä esittänyt näyttelijä astui lavalle pukeutuneena Porin rykmentin univormuun. Tämän jälkeen kappaletta alettiin kutsua ''Porilaisten marssiksi''.<ref name="ts"/>
==Sanoitus==
Ensimmäisen sanoituksen Porilaisten marssiin laati Zachris Topelius vuonna 1858. Hän on myöhemmin kertonut kirjoittaneensa ruotsinkielisen sanoituksen erästä veteraanijuhlaa varten, jota vietettiin [[Suomen sota|Suomen sodan]] alkamisen 50-vuotispäivänä. Topeliuksen teksti liittyi ilmeisesti Berndtsonin näytelmään ja oli hillitympi kuin Runebergin myöhempi. Tauno Perälän mukaan Runeberg harkitsi ensin käyttävänsä Topeliuksen versiota [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] jälkimmäisessä osassa, mutta kirjoitti lopulta omansa. Hänen on arveltu käyttäneen [[Marseljeesi]]a sotaisan sanoituksensa inspiroijana.<ref name="ts"/>
Porilaisten marssi on Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneen toisen osan 20. runo ja se on luultavasti ainoa Runebergin valmiiseen melodiaan kirjoittama sanoitus.<ref name="ts" />
Rivi 24:
==Käyttö==
Porilaisten marssi soitetaan radion tai television urheilulähetyksessä, jos suomalainen urheilija voittaa [[olympialaiset|olympialaisissa]] kultamitalin. Tapana on, että selostaja pyytää soittamaan kappaleen sanoilla "''Helsinki, Porilaisten marssi''", tai aikaisemmin "''Pasila, Porilaisten marssi''".
== Porilaisten marssin sanat ==
| |||