Ero sivun ”Karvalehti” versioiden välillä

'''Karvalehti''' eli '''tankeakarvalehti''' (''Ceratophyllum demersum'' syn. ''Ceratophyllum apiculatum''<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18403 ITIS]. Viitattu 29.10.2011.</ref>), aiemmalta nimeltään ''sarvikarvalehti''<ref>Lutukka 2005:21, ss. 41–85.</ref>, on juureton vesikasvirehevien vesistöjen uposkasvi, joka kelluu vedessä ja imee ravintoa lehdillään. Laji on levinnyt eri puolille maapalloa, ja on myös suosittu akvaariokasvi.

Monivuotinen karvalehti on juureton, tummanvihreä uposkasvi. Kasvin varret ovat ohuita, rentoja ja haarovia, varren nivelissä on korkeintaan yksi haara. Lehdet ovat säteittäisesti 6–8 tai joskus 10 lehden kiehkuroissa. Lehdet ovat korvakkeettomia, lähes ruodittomia ja 0,8–3 cm pitkiä. Lehden lapa on 1–2 kertaa näenäisen halkihaaraisesti liuskainen. Liuskat ovat jäykähköjä, ylöspäin kaarevia, kapeita ja selvästi hammaslaitaisia. Kukat ovat yksineuvoisia, lehtihankaisia, perättömiä, kehälehdettömiä ja lukuisten millin pituisten kehämäisten ja tasasoukkien ylälehtien suojaamia. Hedekukat ovat 2–3,5 mm leveitä ja niissä on runsaasti heteitä. Emikukat ovat ovat hedekukkia kapeampia ja niiden luotti on rihmamainen. Suomessa karvalehti kukkii kesä-elokuussa, mutta kukinta on harvinaista. Vielä harvemmin se tuottaa hedelmiä. Hedelmä on 3,5–5,5 mm pitkä, pitkänomainen pähkylä. Pähkylän kärjessä on piikkimäinen, 2–7,5 mmm pitkä vartalo.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 65.</ref> Pähkylän tyvellä olevin piikkien mukaan karvalehti jaetaan kahteen eri muotoon. Tavallisesti tyvellä on kaksi eripituista piikkiä (var. ''demersum''), joskus piikit ovat vain lyhyitä nystermiä (var. ''apiculatum'').<ref>Ålands flora 2010, s. 113.</ref>

Karvalehti on levinnyt laajalle alueelle maapallolla. Euroopassa sitä tavataan Islantia, Kreikkaa, Bulgariaa ja mantereen arktisia alueita lukuun ottamatta koko maanosassa. Levinneisyysalue jatkuu Europasta edelleen Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Siperian läpi aina Japaniin, Korean niemimaalle ja Kiinaan saakka. Sitä tavataan laajalla alueella myös Etelä-Aasiassa muun muassa Intiassa ja Sri Lankassa. Karvalehti kasvaa myös eri puolilla Afrikan mannerta, suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa, Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä paikoin myös Australiassa.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/ceratophylla/cerat/ceradem.html Den virtuella floran: Hornsärv (myös levinneisyyskartat)] (ruots.) Viitattu 29.10.2011.</ref>

Karvalehti on rehevien vesistöjen kasvi. Se kasvaa järvissä, murtovesilahdissa, rantalammikoissa ja ojissa. Sitä tavataan myös hitaasti virtaavassa vedessä. Suomessa karvalehti on vesistöjen rehevöitymisen myötä yleistynyt.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Rehevillä järvillä karvalehti voi kasvaa sellaisiksi massoiksi, että se haittaa järvien virkistykäyttöä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.environment.fi/default.asp?contentid=148386&lan=fi| Nimeke = Uposkasvit vaikeuttavat vesistöjen käyttöä | Julkaisija = Suomen Ympäristökeskus}} Julkaistu 30.8.2005, viitattu 29.10.2011.</ref> Koska karvalehdellä ei ole juuria, ja se lisääntyy pienistäkin pätkistä, kasvin hävittäminen niittämällä on vaikeaa.{{lähde}}<ref name="DVF"/>