Ero sivun ”Elektrometallurgiska Aktiebolaget” versioiden välillä

p
kh
(Ak: Uusi sivu: '''Elektrometallurgiska Aktiebolaget''' oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiöt perustivat 1915 diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherr...)
 
p (kh)
'''Elektrometallurgiska Aktiebolaget''' oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiöt perustivat 1915 diplomi-insinööri [[Berndt Grönblom]] ja vapaaherra [[Gustaf Aminoff]]. Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun [[Harkkorauta|harkkoraudan]], [[Piirauta|piiraudan]] ja [[karbidi]]n valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 [[Ruokolahti|Ruokolahden]] [[Vuoksenniska]]n kylässä ja 1916–1920 [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]lla. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö [[Tornator|Tornator Oy]]:nin [[Tainionkoski|Tainionkosken]] voimalasta, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 [[volframi]]rautaa (FeW).
 
Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle [[Vuoksenniska (yritys)|Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag]] yhtiönin, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen [[puuhiomo]]n. Elektrometallurgiska Aktiebolaget yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolag. Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 [[Imatra]]lle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]]:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12  000 kW:n sähkö[[masuuniMasuuni|sähkömasuuni]] ja kaksi 25 tonnin [[valokaariuuni]]a. Imatralla valmistettiin [[koboltti]]a, [[kromi]]- ja [[molybdeeni]]rautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.
 
Imatran tehdasta laajennettiin sodan jälkeen, kun [[Sotakorvaukset|sotakorvausteollisuus]] tarvitsi runsaasti harkkorautaa. Tehdas alkoi samalla myös erikoistua korkealaatuisten erikoisteräslajien muun muassa [[Ruostumaton teräs|ruostumattoman teräksen]] valmistukseen. Vuoksenniska Oy:llä oli rautatehdas Imatran lisäksi myös [[Turku|Turussa]] 1943–1978 sekä molybdeenikaivos [[Mätäsvaara|Mätäsvaarassa]]ssa 1940–1947 ja 1961–1967 rautakaivos [[Jussarö]]ssa.
 
Vuonna 1969 Vuoksenniskan ja [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin]] omistamien [[Koverhar Oy]]:nin ja [[Åminnefors]]in terästuotanto yhdistettiin uuden [[Ovako|Ovako Steel Groupin]] alaisuuteen. Fiskars myi koko teräksenvalmistuksensa Ovakolle 1979. 1980-luvulla Ovako ja ruotsalainen [[SKF|SKF Steel]] fuusioituivat Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1991 Ovakon lakkautusuhan alla ollut Imatran tehdas siirtyi uuden [[Imatra Steel]] -yhtiön hallintaan, kun tehtaan johto osti sen valtion avustuksella.
 
== Lähteet ==