Ero sivun ”Tohtori” versioiden välillä

634 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Puhekielessä tohtorista puhuttaessa tarkoitetaan usein [[Lääketieteen lisensiaatti|lääkäriä]], vaikka huomattava osa lääkäreistä ei ole tohtoreita. Tohtoriksi opiskelevaa nimitetään [[tohtorikoulutettava|tohtorikoulutettavaksi]].
 
== Tohtorintutkinnot Suomessa ==
==Tohtorintutkintojen määrä==
Tohtorintutkintojen määrä on [[Suomi|Suomessa]] nelinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana (vuonna 1986 valmistui 349 tohtoria). Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1400 uutta tohtoria, joten tohtoreiden kokonaismäärä kasvaa nopeasti. Tohtoreista noin 10 000 työskentelee [[tutkimus]]- ja [[tuotekehitys]]tehtävissä. Valtaosa tohtoreista työskentelee [[julkinen sektori|julkisella sektorilla]], vaikka yritysten osuus Suomen tutkimuspanoksesta on noin 70 %. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimushenkilöstöstä onkin vain 3 %. Tutkinnon suorittaneista työttömänä on noin 2 % eli noin 300 henkeä (vuonna 2006). Liike-elämään työllistyneiden tohtoreiden määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa.
 
Suomessa eniten tohtoreita valmistuu [[Helsingin yliopisto]]sta, 27 %, [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]], 11 %, [[Oulun yliopisto]]sta, 10 % ja [[Turun yliopisto]]sta, 9 % (vuonna 2006). Kaikille hyväksi arvioiduille tutkimushankkeille ei riitä Suomessa rahoitusta, ja rahoituksesta joudutaan usein kilpailemaan. Tutkijakoulutuksen sisältöä on kehitetty viimeaikoina niin, että tohtorit voisivat sijoittua enemmän myös [[elinkeinoelämä|elinkeinoelämään]]. Monilla aloilla yksityisen, tyypillisesti teollisuudelta saadun rahoituksen määrä onkin jo huomattava.
 
==Opintojen kulku==
Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua [[jatko-opiskelu|jatko-opiskelijaksi]]. Tohtorikoulutettavaa nimitetään myös ''tohtoriopiskelijaksi'' tai ''doktorandiksi''. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.
 
Tohtorintutkinnon tärkein osa on [[väitöskirja]]n laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli [[monografia]] tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva [[Yliopistolliset opinnäytetyöt#Väitöskirja|artikkeliväitöskirja]] eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. [[Lisensiaatti|Lisensiaatintutkinnon]] suorittaneilta jatko-opiskelijoilta vaaditaan tohtorintutkintoon liittyviä opintoja vähemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta.
 
Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi [[Sibelius-Akatemia]]ssa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.
 
==Työelämä==
Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat tilastollisesti korkeapalkkaisin koulutustasoryhmä, sillä tutkinnon suorittaneiden keskipalkka on hieman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkaa korkeampi. Tohtorin tutkinto ei kuitenkaan itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia.
 
Noin 7 % liike-elämän toimitusjohtajista on suorittanut tohtorin tutkinnon. <ref>Kauppalehti 15.10.2011. Pörssiyhtiöiden koulutus kuin samasta muotista.</ref>. Tunnettuja tohtorin tutkinnon suorittaneita suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ovat muun muassa [[Matti Alahuhta]], [[Mika Ihamuotila]], [[Danko Concar]] ja [[Juha Nummela]]. On huomattava, että moni työelämän johtotehtävissä toimiva tohtori on [[kunniatohtori]] (lat. ''doctor honoris causa''), vaikka asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi [[Jorma Ollila]] on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.
 
==Arvonmerkit==
Tohtorintutkinnon suorittaneiden arvonmerkit ovat [[tohtorinhattu]], jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, ja usein tohtorinmiekka. Miekan sijaan joissakin korkeakouluissa ja tiedekunnissa on käytössä muunlainen arvonmerkki, esimerkiksi Kuopion yliopistossa tohtorinviitta ja Teknillisessä korkeakoulussa tohtorinkaulus, sekä teologien [[Raamattu]].
 
== Suomessa suoritettavat tohtorintutkinnot ==
Vuonna 2006 lähes 20&nbsp;% tohtorintutkinnoista suoritettiin teknisellä alalla. Myös luonnontieteissä ja lääketieteissä suoritettiin runsaasti tohtorintutkintoja. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli vuonna 2006 noin 48,9&nbsp;%. Suomen ensimmäinen naistohtori oli Karolina Eskelin (lääketiede ja kirurgia [[1895]]) ja toinen [[Tekla Hultin]] (taloushistoria [[1896]]). Ulkomailla ensimmäisenä väitteli kemisti [[Lydia Sesemann]] ([[Zürichin yliopisto]] [[1874]]).
 
*[[valtiotieteiden tohtori]] (VTT) – Doctor of Social Sciences
*[[yhteiskuntatieteiden tohtori]] (YTT). – Doctor of Social Sciences
 
===Jatko-opintojen kulku===
Tullakseen tohtoriksi opiskelijan täytyy hakeutua yliopistoon ja kirjoittautua [[jatko-opiskelu|jatko-opiskelijaksi]]. Tohtorikoulutettavaa nimitetään myös ''tohtoriopiskelijaksi'' tai ''doktorandiksi''. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatintutkinto, mutta nykyään tohtorintutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatintutkintoa.
 
Tohtorintutkinnon tärkein osa on [[väitöskirja]]n laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus eli [[monografia]] tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva [[Yliopistolliset opinnäytetyöt#Väitöskirja|artikkeliväitöskirja]] eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. [[Lisensiaatti|Lisensiaatintutkinnon]] suorittaneilta jatko-opiskelijoilta vaaditaan tohtorintutkintoon liittyviä opintoja vähemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta.
 
Suomessa voi suorittaa myös taiteellisen tohtorintutkinnon, johon ei välttämättä kuulu väitöskirjaa, vaan tutkinto voi muodostua taiteellisista projekteista, esimerkiksi [[Sibelius-Akatemia]]ssa viidestä konsertista ja kirjallisesta työstä.
 
===Arvonmerkit===
Tohtorintutkinnon suorittaneiden arvonmerkit ovat [[tohtorinhattu]], jonka väri riippuu tieteen- tai taiteenalasta, ja usein tohtorinmiekka. Miekan sijaan joissakin korkeakouluissa ja tiedekunnissa on käytössä muunlainen arvonmerkki, esimerkiksi Kuopion yliopistossa tohtorinviitta ja Teknillisessä korkeakoulussa tohtorinkaulus, sekä teologien [[Raamattu]].
 
=== Riemutohtori ===
Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja [[promootio]]sta on kulunut aikaa 50 vuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-05-24,104:2:542756,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = 112 tohtoria, 14 kunniatohtoria ja yksi riemutohtori| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.5.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 15.12.2008 | Kieli = }}</ref>. Riemukunniatohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka kunniatohtoriksi nimeämisestä on kulunut 50 vuotta. Ensimmäinen Suomen seitsemästä riemukunniatohtorista on ollut historioitsija [[Eino Jutikkala]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post243.htm | Nimeke = Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio lähestyy| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.5.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 8.1.2009 | Kieli = }}</ref>.
 
=== Kunniatohtori===
{{Pääartikkeli|[[Kunniatohtori]]}}
 
== Tohtorintutkinto ulkomailla ==
 
Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti tunnetuinyleisimpiä ovat latinankielisestä kantasanasta ''Doctor'' johdetut nimikkeet. Anglosaksisessa maailmassa tavanomaisin [[englanninEnglannin kieli|englanninkielinen]] nimitys on '''Ph.D.''' (''Doctor of Philosophy'').
 
Muita ovat mm.
*'''LL.D. = Doctor of Laws'''
 
Saksankielisissä maissa käytetään nimikettä '''Doktor''' (lyh. ''Dr.''), jota täydennetään opiskelualaa vastaavalla latinankielisellä nimityksellä. Esimerkiksi luonnontieteistä väitellyt on '''Dr. rer. nat.''' (''Doktor rerum naturalium'') ja suomalaista tekniikan tohtoria vastaa '''Dr.-Ing.''' (''Doktor-Ingenieur'').
== Lääkäri ==
 
==Työelämä==
Puhekielessä [[lääkäri]]ä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori ''doctor''. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin [[lääketieteen lisensiaatti]], ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto.
Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat tilastollisesti korkeapalkkaisin koulutustasoryhmä, sillä tutkinnon suorittaneiden keskipalkka on hieman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkaa korkeampi. Tohtorin tutkinto ei kuitenkaan itsessään takaa parempaa asemaa työelämässä tai leveämpää palkkapussia.
Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (''Doctor of Medicine''), ''medical doctor'' tai ''physician'' ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.
 
Noin 7 % liike-elämän toimitusjohtajista on suorittanut tohtorin tutkinnon. <ref>Kauppalehti 15.10.2011. Pörssiyhtiöiden koulutus kuin samasta muotista.</ref>. Tunnettuja tohtorin tutkinnon suorittaneita suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ovat muun muassa [[Matti Alahuhta]], [[Mika Ihamuotila]], [[Danko Concar]] ja [[Juha Nummela]]. On huomattava, että moni työelämän johtotehtävissä toimiva tohtori on [[kunniatohtori]] (lat. ''doctor honoris causa''), vaikka asianosainen ei ole suorittanut tohtorintutkintoa. Esimerkiksi [[Jorma Ollila]] on saanut kunniatohtorin arvon kolmesta eri tiedekunnasta.
== Riemutohtori ==
 
Riemutohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka väittelemisestä ja [[promootio]]sta on kulunut aikaa 50 vuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-05-24,104:2:542756,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = 112 tohtoria, 14 kunniatohtoria ja yksi riemutohtori| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.5.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 15.12.2008 | Kieli = }}</ref>. Riemukunniatohtoriksi voidaan promovoida tohtori, jonka kunniatohtoriksi nimeämisestä on kulunut 50 vuotta. Ensimmäinen Suomen seitsemästä riemukunniatohtorista on ollut historioitsija [[Eino Jutikkala]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post243.htm | Nimeke = Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio lähestyy| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.5.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 8.1.2009 | Kieli = }}</ref>.
== Muuta tohtorintutkintoon liittyvää==
 
PuhekielessäMonissa maissa [[lääkäri]]ä kutsutaan usein tohtoriksi – onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori ''doctor''. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin [[lääketieteen lisensiaatti]], ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto. Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä M.D. (''Doctor of Medicine''), ''medical doctor'' tai ''physician'' ja väitelleestä lääkäristä nimitystä M.D., Ph.D.
 
==Katso myös==
*[[Jatko-opiskelu]]
*[[Tutkijakoulutettava|Tohtorikoulutettava]]
*[[Tutkijatohtori]]
*[[Yliopistonlehtori]]
*[[Professori]]
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä