Ero sivun ”Neekeri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Populaarikulttuuri: minstrel show kytkös suomalaiseen populaarikulttuuriin. |
||
Rivi 46:
=== Populaarikulttuuri ===
[[Tiedosto:p_ja_p_neekereina_moviepost.jpg|thumb|left|Elokuvan'' Pekka ja pätkä neekereinä'' (1960) mainosjuliste. Elokuvassa parivaljakko osallistuu kasvonsa mustiksi värjänneinä viihderavintolan koe-esiintymiseen. Heitä luullaan tulennielijöiksi ja ruuan puutteessa he päättävät koettaa. Pätkän soittaessa bongo-rumpuja Pekka liikkuu nykivin ja hassunkurisin elein.<ref name="kärjä"/>]]
''Neekeri''-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä [[populaarikulttuuri]]ssa huomattavasti nykyistä useammin.<ref name="rastas"/> Esimerkkejä löytyy viljalti [[populäärimusiikki|populaarimusiikista]] läpi koko vuosisadan, kuten [[J. Alfred Tanner]]in levytyksestä ”Kymmenen pientä neekeripoikaa” (1924), [[Georg Malmsten]]in ”Oli kerran neekeripoikanen” ja ”Neekeriprinsessa” ([[1938]]), [[Klamydia (yhtye)|Klamydia]]n ”Ratkiriemukkaat neekerit” ([[1991]]), [[Reino Helismaa|Reino Helismaan]] ”Balladi Villistä lännestä” ([[1949]]) ja "Daiga-daiga-duu" (1949), [[Metro-tytöt|Metro-tyttöjen]] ”Suzy, pieni neekerityttö” ([[1950]]), [[Kristiina Halkola]]n ja [[Kaj Chydenius|Kaj Chydeniuksen]] ”Magdaleenan neekerilaulu” ([[1968]]), [[Martti Innanen|Martti Innasen]] ”Neekeriäiteen kumipanaani” ([[1978]]), [[Eppu Normaali]]n ”Maailma loppuu neekerikylässä” ([[1984]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php| Nimeke=Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 - 1999 | Tiedostomuoto=| Selite=Haku Title=”neekeri” | Julkaisu=aanitearkisto.fi | Viitattu=10.10.2009}}</ref>, [[Freud Marx Engels & Jung]]in "Buuri Johannesburgista" ([[1986]]) sekä [[Hausmylly]]n vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen ”[[Se mustamies]]” sanoituksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hausmylly.fi/historiikki.html | Nimeke=Historiikki | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Hausmylly.fi | Viitattu=29.1.2009}}</ref><ref name="Hausmylly">Hausmylly: ''Hausmylly 15 vuotta: Suuri puberteetikokoelma.'' Helsinki: EMI Finland, 2004. Albumin kansipaperi.</ref> Hausmyllyn kappaleen kertosäe lainattiin [[Kake Singers]]in kappaleesta ”[[Me halutaan olla neekereitä (kappale)|Me halutaan olla neekereitä]]”.<ref name="Hausmylly"/> ▼
[[Mikko Alatalo]]n vuonna 1980 julkaistulla levyllä ''Elävänä Pispalassa'' on kappale ”[[Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että]]”. Alatalon mukaan kappale oli alun perin tarkoitettu ”satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista”, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja eräs afrikkalainen opiskelija oli kertonut Alatalolle pihan lasten kiusaavan häntä laulun sanoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikkoalatalo.net/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=30 | Nimeke=”Elävänä Pispalassa” v. 1980 | Tekijä=Alatalo, Mikko | Julkaisupaikka=Mikko Alatalon kotisivu | Viitattu=20.2.2009}}</ref> Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska ”tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Nuoriväki toivoo keikoilla ”Puuhamaata” | Julkaisu=Tamperelainen | Ajankohta=26.1.2002 | Viitattu=14.10.2008}}</ref> Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain ”edellyttäen, etteivät toivojat ole [[Uusnatsismi|uusnatseja]]”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Aika ajoi ohi | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=3.4.2006 | Viitattu=14.10.2008}}</ref><ref name="rastas"/>▼
▲
▲Suomalaisessa elokuvassa ''[[Pekka ja Pätkä neekereinä]]'' ([[1960]]) parivaljakko osallistuu naamansa mustiksi värjänneinä viihderavintolan koe-esiintymiseen. Antti-Ville Kärjän mukaan elokuva on tyypillinen esimerkki aikansa elokuvahuumorista, jossa stereotyyppiset ja eksoottiset [[representaatio]]t, joilla ei välttämättä ole suhdetta viittauskohteidensa todelliseen kulttuuriin, huvittavat suurta yleisöä. ”Sheikit ja neekerit nyt vain kävelevät jossain vaiheessa elämäänsä nykivin niskoin ja askelin, polvet tiukasti yhdessä.” Yleisö nauraa eksoottisille kummajaisille, kuten neekereille.<ref name="kärjä">{{Kirjaviite | Tekijä=Antti-Ville Kärjä| Nimeke=Varmuuden vuoksi omana sovituksena. Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950-ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elokuvien populaarimusiikillisissa esityksissä.| Vuosi=2005| Kappale=| Sivu=318-319| Selite=Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 13| Julkaisupaikka=Turku| Julkaisija=Turun yliopisto| Tunniste=ISBN 951-29-4010-8| www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/taite/vk/karja/varmuude.pdf| www-teksti=| Tiedostomuoto=pdf| Viitattu=10.10.2009}}</ref>
▲[[Mikko Alatalo]]n vuonna 1980 julkaistulla levyllä ''Elävänä Pispalassa'' on kappale ”[[Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että]]”. Alatalon mukaan kappale oli alun perin tarkoitettu ”satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista”, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja eräs afrikkalainen opiskelija oli kertonut Alatalolle pihan lasten kiusaavan häntä laulun sanoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikkoalatalo.net/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=30 | Nimeke=”Elävänä Pispalassa” v. 1980 | Tekijä=Alatalo, Mikko | Julkaisupaikka=Mikko Alatalon kotisivu | Viitattu=20.2.2009}}</ref> Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska ”tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Nuoriväki toivoo keikoilla ”Puuhamaata” | Julkaisu=Tamperelainen | Ajankohta=26.1.2002 | Viitattu=14.10.2008}}</ref> Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain ”edellyttäen, etteivät toivojat ole [[Uusnatsismi|uusnatseja]]”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Aika ajoi ohi | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=3.4.2006 | Viitattu=14.10.2008}}</ref><ref name="rastas"/>
Lastenkulttuuriin Suomessa ja Euroopassa on kuulunut myös sellainen [[vitsi]]- ja [[loru]]perinne, jonka kohteena ovat olleet ”neekerit” ja heidän ihonvärinsä. Esimerkiksi ''[[Sirkka (lehti)|Sirkka]]''-lastenlehdessä julkaistiin vuonna 1927 vitsi: ''”Pikku Poju: Minäpä tiedän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia. Äiti: No minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset.”''<ref name="kepa2">{{Lehtiviite | Tekijä=Nieminen, Anna | Otsikko=Rasistista lastenkulttuuria | Julkaisu=Kumppani | Ajankohta=30.11.2003 | Vuosikerta=2003 | Numero=6 | Julkaisija=Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry | www=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/3314 | Viitattu=2.2.2009 | Lopetusmerkki=?}}</ref>
| |||