Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Tampere)” versioiden välillä

<!-- -->{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Aihe|sisältö=[[Mannerheim]] [[Eero Järnefelt]]in<br />maalauksen mukaan<br />[[Tampereen valtaustaistelu|Tampereen valtauksessa]] [[1918]]}}

'''Mannerheimin patsas''' Tampereella on [[kuvanveistäjäTampere]]ella on kuvanveistäjä [[Evert Porila]]n vuonna [[1939]] tekemä noin kolme metriä korkea [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheimiä]] kuvaava pronssipatsas. Se on tehty [[Eero Järnefelt]]in maalauksen mukaan ja sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta [[Leinola (Tampere)|Leinolan]] Mannerheiminkalliolla, jolla [[Mannerheim]]inMannerheimin kerrotaan katselleen [[Tampereen taistelu|Tampereen valtausta]] [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] vuonna 1918.

Aloitteen patsashankkeelle teki kauppaneuvos [[Rafael Haarla]] juuri ennen kuolemaansa. Patsaan tilasi kuvanveistäjältä Tampereen seudun [[Rintamamies]]yhdistysRintamamiesyhdistys, joka edusti vapaussotureita eli sisällissodan [[Valkoiset|valkoista]] osapuolta. Valmistunut veistos oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta sota[[talvisota]] siirsi paljastusta. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1938b3.htm Jouni Keskinen, Paljon porua patsaista, 1938, Koskesta voimaa, 1918-1940 Valoja ja varjoja.] Viitattu 14.4.2008.</ref>

Patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle [[Koskipuisto]]on, [[Verkatehdas|Verkatehtaan]] edustalle. Jalusta ehdittiin kuitenkin asentaa paikalleen. Sotien aikana patsasta säilytettiin [[Haiharan kartano]]ssa, jonne se oli siirretty Porilan ateljeesta pommitusvaaran takia. [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen patsashankkeen hoitaminen jäi yksityisten ihmisten harteille, koska Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944. Hanketta lykkäsi myös Mannerheimin oma toivomus, että hänelle ei pystytettäisi patsasta hänen elinaikanaan.

[[KuvaTiedosto:Tampereen Mannerheim-patsaan tekstilaatta.jpg|thumb|Patsaan tekstilaatta]]

Mannerheimin kuoltua Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että patsasta ei pystytetä Koskipuistoon. Perustelu tähän oli, että Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa, siis Tampereen valloittajana. Kuvanveistäjä [[Kalervo Kallio]] tarjosi Tampereelle Mannerheimin ratsastajapatsasta, joka oli jäänyt [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Helsingin ratsastajapatsaan]] toisessa suunnittelukilpailussa toiseksi. Ratsastajapatsaalle varattiin paikka Tampereen keskustasta, mutta kustannukset nousivat niin korkeiksi, että hankkeesta lopulta luovuttiin. <ref name="rr1">[http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1956/1956.htm Tomi Lähdeniemi Mannerheimin patsas paljastetaan, Koskesta voimaa, 1940-1960 Ihmisiä telineillä, 1956.] Viitattu 13.4.2008.</ref>

Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 aikanaan syrjäisellä paikalla Vehmaisten Mannerheiminkalliolla (kuuluu nykyään [[Leinola (Tampere)|Leinolan]] kaupunginosaan) maanviljelijä Kustaa Kauppilan lahjoittamalle maa-alueelle. <ref name="rr1"/> Patsas pystytettiin uuden punagraniittisen jalustan päälle. Jalustassa on laatta, jossa lukee: {{Sitaatti|Mannerheim seisoi tällä paikalla Tampereen valloituksen aikana huhtikuun alkupäivinä 1918}}

Tampereen Mannerheimin patsas sai aiheensa taidemaalari [[Eero Järnefelt]]in vuonna 1933 tekemästä maalauksesta nimeltä ''Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä''. <ref>[http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän Perinneliitto, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 14.4.2008.</ref> Siinä Mannerheim seisoo lumisessa maisemassa, taustallaan kiemurtelevia männyn oksia. Maalauksen ja veistoksen [[Muotokuva|attribuutit]] ovat samat. Kenraalin oikeassa kädessä on piippu ja rinnalla kiikarit, sekä kupeella suora miekka. Myös vaatetus on yhtäläinen maalauksen kanssa.

Vanhasta käyttämättä jääneestä jalustasta tehtiin [[Pirkkala]]an jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1968<!--Porilan lähteessä-->, ja sen paikalle Koskipuistoon pystytettiin [[Yrjö Liipola]]n ''Paimenpoika''-patsas. <ref>[http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/liipola.htm#paimen Tampereen kaupunki, patsaat ja monumentit, Paimenpoika.] Viitattu 4.5.2007.</ref>.

Patsaan siirtämisestä Tampereen keskustaan käydään edelleen keskusteluja. Mannerheim herättää Tampereella yhä vahvoja tunteita, minkä vuoksi patsas joutuu usein ilkivallan kohteeksi. Esimerkiksi joulukuussa [[2004]], kun Mannerheim oli voittanut [[Yleisradio]]n ''[[Suuret suomalaiset]]'' -kilpailun, patsas tuhrittiin punaisella maalilla ja sen jalustaan kirjoitettiin sana "lahtari"”lahtari”.<ref> [http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=177656 Mannerheimin patsas sai punaista maalia Tampereella], uutinen, Yle 9.12.2004. Viitattu 4.5.2007</ref>