Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä

Salama työskenteli aluksi [[sähköasentaja]]na kuten isänsä, sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna [[1961]]. Hänen [[esikoisteos|esikoisteoksensa]] oli ''Se tavallinen tarina'' (1961).

Neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyi 1964 ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiin [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Mutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa [[1966]] kolmeksi kuukaudeksi [[vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna [[1968]]. Lisäksi kustantaja [[Kari Reenpää]] sai 20002 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat -– sivut 139-142139–142 -– määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen [[1990]] asti.

Myös vuonna [[1972]] ilmestynyt [[romaani]] ''Siinä näkijä, missä tekijä'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Teoksesta näkyy Salaman pyrkimys nähdä erilaisten ideologioiden tuolle puolen: "Jos”Jos ihmisellä on koti, uskonto, isänmaa, puolue, mitä kaikkea ihanuutta sillä nyt onkaan niin ei niitten yli eikä läpi, semmoisten linnoitusten, niin ei näe muuta todellisuutta kuin sen mitä ympärillä on, oli se sitten hyvä tai huono, yleensä kohtuullinen." ”<ref>http://tv1.yle.fi/ohjelmat/kulttuuri/suomalainen-kirjailija-%E2%80%93-hannu-salama</ref>

Salama sai 1970-luvulla kuulla, että hänen kirjoitustensa ja elämäntapojensa katsottiin usein olevan haitaksi kommunistiselle puolueelle, jonka jäsen hän ei itse ollut.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Avuttoman ihmisen aprikoija | Tekijä=Saxell, Jani | Selite=Työväenkulttuurin erikoisnumero | Julkaisu=Kulttuurivihkot | Numero=2 | Sivut=16 | Vuosi=2004 | www=http://www.kulttuurivihkot.fi/pdf/kv204.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=21.2.2009}}</ref> Vuonna 1975 Salamalle myönnettiin [[Pro Finlandia]] -mitali, jota hän ei kuitenkaan ottanut vastaan. Kirjeessään kunnianosoituksesta päättäneelle presidentti Urho Kekkoselle Salama kuvasi kieltäytymisensä syitä ”periaatteellisiksi, mutta periaatteellisiksi varsin henkilökohtaisella tavalla”. ”Mitalia ei myöskään ole koskaan eikä missään ojennettu minulle henkilökohtaisesti, ei myöskään perääni toimitettu jälkivaatimuksella eikä ilman”, kirjailija on täsmentänyt<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Oikaisu | Julkaisu=Helsingin Sanomat | www=http://www.hs.fi/arkisto/haku?date=1990&free=hannu+salama+oikaisu | Ajankohta=15.12.1991 | Viitattu=4.11.2010}}</ref>.

Salama sairastui vuonna [[1989]] [[haimatulehdus|haimatulehdukseen]] ja oli vuosia täysin raitis.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Veteraaniradikaali | Tekijä=Seuri, Ville | Julkaisu=Ylioppilaslehti | Numero=12 | Vuosi=2006 | www=http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/09/22/veteraaniradikaali/ | Viitattu=4.11.2010}}</ref>

Suurinta kirjallista mainetta Salaman teoksista nauttii vuosina [[1976]]–[[1983]]1976–1983 ilmestynyt [[Finlandia-sarja]], jossa hän koetteli ennakkoluulottomasti romaanimuodon rajoja. Kirjailija Arto Virtasen sanoin ”Salama näytti, missä työläiskirjallisuuden viimeiset langanpäät riepaantuivat kadotakseen osaksi laajempia ja hallitsemattomampia rakenteita”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Virtanen, Arto | Nimeke=Kirjailijan koti. Esseitä ja puheenvuoroja | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006}}</ref>. Romaanisarjaa on myöhemmin luonnehdittu myös postmodernistiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-4y75.htm | Nimeke=Hannu Salama | Julkaisija=Compuline.fi | Viitattu=21.2.2009}}</ref> Sarjaan kuuluvat muun muassa kirjat ''Kosti Herhiläisen perunkirjoitus'', ''Kolera on raju bändi'' ja ''Pasi Harvalan tarina I–III''.

Salama on kirjoittanut myös runokokoelmia ja salanimellä Aki Rautala kolme [[rikoskirjallisuus|rikosromaania]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/s-o/salama_hannu/fi_FI/salama_hannu/ | Nimeke=Hannu Salama | Julkaisija=Otava | Viitattu=1.7.2008}}</ref> [[Katariina Lillqvist]]in kanssa hän teki käsikirjoituksen alkuperäiseen ''[[Uralin perhonen]]'' -kuunnelmaan.

[[Timo Harakka|Timo Harakan]] tekemässä elämäkertakirjassa Salama kertoo haluavansa elää vuoteen [[2018]], jolloin kansalaissodasta on kulunut sata vuotta ja kirjailija itse täyttää 82, ”ja pääsen sanomaan, että ette te saatanan lahtarit kerinny kaikkia tappaa!”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harakka, Timo | Nimeke=Markiisi de Salaman vuodet | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1986 | Sivu=229}}</ref> Harakka myös haastattelee kirjailijaa [[Anssi Mänttäri]]n ohjaamassa dokumenttifilmissä Salama (1986).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.elonet.fi/title/ek2kxc/ | Nimeke=Salama | JulkaisijaSivusto=Elonetelonet.fi | Viitattu=4.11.2010}}</ref>

Kirjoittamisestaan Salama kertoo: "Kyllä”Kyllä kai tämä jonkin sortin skitsofreniaa tai yleishulluutta on, mutta minun on pakko kirjoittaa. Räyhätä ja ottaa kantaa maailmanmenoon. Kuulostakoon vaikka kuinka pateettiselta, mutta haluan puhua ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta rosvokapitalismia vastaan. Kolmannen polven punikkina olen aina ollut ja tulen olemaan köyhien ja sorrettujen puolella."”<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Katupoika lasten asialla. | Julkaisu=KirjaiN | Numero=4/ | Vuosi=2010, s.| Sivut=111.}}</ref> Hänen toivelistallaan on, "että”että nuoret ihmiset valveutuvat ja näkevät oman asemansa kaiken tämän viihteen ja hössötyksen läpi."”<ref>Hannu Salaman haastattelu "Siunattu”Siunattu suomalainen kännykkäkiima"kännykkäkiima” YLE radio 1:n ohjelmassa Nadjan huone</ref>

* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Se tavallinen tarina]] (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Lomapäivä (novelleja,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1962)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Puu balladin haudalla. (runoja,Runoja vuosilta 1960–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1963)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Juhannustanssit]] (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1964)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Kenttäläinen käy talossa (novelleja,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Minä, Olli ja Orvokki]] (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1967)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Joulukuun kuudes (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Kesäleski (novelleja,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1969)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Tapausten kulku (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1969)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Lokakuun päiviä (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1971)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Villanpehmee, taskulämmin (runoja,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1971)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Siinä näkijä missä tekijä (romaani,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1972)}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Pasi Harvalan tarina I (romaani,| Selite=Finlandia-sarja osa 3, | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981) | Tunniste=ISBN 951-1-06509-2}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Pasi Harvalan tarina II (romaani,| Selite=Finlandia-sarja osat 4 ja 6, | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983) | Tunniste=ISBN 951-1-07459-8}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Kaivo kellarissa (romaani,| Selite=Finlandia-sarja osa 5, | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983) | Tunniste=ISBN 951-1-07640-X}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Pentti Saarikoski, legenda jo eläessään (kirjallisuudentutkimus| Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki, Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975) | Tunniste=ISBN 951-0-07285-0}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Ihmisen ääni]] (proosaa| Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki, Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978) | Tunniste=ISBN 951-0-08760-2}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Vuosi elämästäni (päiväkirja,| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1979) | Tunniste=ISBN 951-1-05552-6}}

* ''Kohti toista tasavaltaa'' (näytelmä, 1980)

* ''Loivarannan Villen lähtö'' (kuunnelma, 1985)

* ''Lomapäiviä'' (kuunnelma, 1986)

* {{Kirjaviite | Nimeke=Kaikki naiset pitävät parabellumista 1995,| rikosromaani,Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-13764-6}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Bipappi soittaa bebopia 1996,| rikosromaani,Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-1-14319-0}}

* {{Kirjaviite | Nimeke=Rikoksia ilman rangaistuksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1996, Otava| Tunniste=ISBN 951-1-14012-4}}

* {{Kansallisbiografia |id id=4832 4832| nimi = Salama, Hannu (1936–) (maksullinen artikkeli) | tekijä =Niemi, Juhani Niemi| ajankohta = 9.10.2006|viitattu = }}

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Salama, Hannu}}