Ero sivun ”Sikiön alkoholioireyhtymä” versioiden välillä

Erityinen ongelma lapsen kannalta on se, että päihteitä käyttävä äiti harvoin kykenee usein hyvinkin vaikeahoitoisen lapsen kannalta riittävän hyvään vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Lapsi on usein huono syömään, unirytmi on häiriöaltista ja hän on vaikeasti lohdutettavissa. Kun näin vaativa vauva yhdistetään äidin päihderiippuvuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat ja kiintymyssuhteen ongelmat ovat jopa tyypillisiä. Usein itsekin impulssikontrollin häiriöihin altis äiti ja vaikeahoitoinen FASD-lapsi on riskialtis yhdistelmä lapsen kannalta. Useimmat heistä ovatkin sijoitettuna jo ennen kouluikää. Päihteitä käyttäville äideilleen useimmiten yksinhuoltoon jääneiden lasten elämään liittyy tyypillisesti vakavaa [[Lapsen kaltoinkohtelu|heitteillejättöä]], lapsen tarpeisiin vastaamattomuuden ongelmia sekä hyvin usinusein erityyppistä [[lapsen kaltoinkohtelu]]a. Lapsen kannalta tämäntyyppinen ympäristö edelleen heikentää hänen mahdollisuuksiaan kehittyä normaalisti ja kompensoida vammojensa aiheuttamia puutteita omien kehityspotentiaaliensa puitteissa. Varsin harvoin myöskään puhutaan siitä "FAS-lapsen noidankehästä", että eräät alkoholin voimakkaasti vaurioittamat FAS-lapset ovat niin vaikeasti hoidettavia, ja esimerkiksi vauvavaiheen itkuisuus ja hoivaan vastaamattomuus voi altistaa siihen, että heitä sijoitetaan jopa useaan paikkaan peräjälkeen vaikeahoitoisuudesta johtuen. Myös tämä heikentää heidän ennustettaan. Parhaiten näyttävät eräiden tutkimusten näkökulmasta myöhemmin pärjäävän lapset jotka on sijoitettu jo ennen [[Varhainen vuorovaikutu|varhaisen vuorovaikutuksen]] ja [[Kiintymyssuhdeteoria|kiintymyssuhteitten]] kannalta kriittistä kuuden kuukauden ikää<ref name="Siegel1">Siegel, D.J., Toward an interpersonal neurobiology of the developing mind: Attachment relationships, »mindsight» and neural integration. Infant Mental Health Journal, 2001. 22: p. 67–94.</ref><ref name="Kalland1">Kalland, M., Menetyksen läsnäolo vuorovaikutuksessa: varhainen adoptio ja sen hoito, in Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. 2003, WSOY: Helsinki.</ref> ja joiden elämässä turvalliset kiintymyssuhteet ovat jatkuneet tähän samaan sijoitusympäristön lapselle läheisiin siitä lähtien katkeamatta.<ref name="Autti-Rämö1"/>