|
'''Ilmarako''' on pieni reikä lehden pinnassa. Kaasujen vaihto ilman ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kuinkun on valoisaa, hiilidioksidi menee sisään ja vesihöyry mene ulospoistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kuinkun aurinko laskee ja ei ole enää riittävästi valoa [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on veden säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi hiilidioksidia, jotta fotosynteesi ei hidastu.
Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Seurauksena on, että yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle, ja kasvihormonille, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston olosuhteille.
Kasveilla on sisäinen kello, ja kello vaikuttaa myös ilmarakojen toimintatoimintaan. Jos kasvi siirretään lampun alle, ilmaraot sulkeutuvat illan aikana ja avautuvat uudelleen aamulla, vaikka valoa on koko ajan. Jos kasvi siirretään pimiöön, ilmaraot avautuvat aamun aikana. Jos on valoa, ne eivät sulkeudu täydellisesti. Jos on pimeä, ne avautuvat vain osittain.
Ilmaraon rakenne on reikä ja kaksi solua sen ympäriympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajinlajista riippuen.
Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa energiaa.
Ilman sulkevasulkeutuvia ilmarakoja kasveillakasveja olisi vain kosteidenkosteilla paikallapaikoilla. Voimme nähdä ne vain mikroskoopin avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän, ja viljan kasvuun, ja siihen, miten säännöllisesti on kasteltava puutarhaa.
==Lähteet==
|
