Sorkkaeläinten luokitus on viimemuilta vuosinaosin muuttunutosoittautunut [[Sikaeläimet#Käsitysten erot|epäluonnolliseksi]], eikä alalahkojaperinteistä ainaalalahkojakoa käytetä,ole viime aikoina käytetty.<ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200001 | Nimeke = ''Artiodactyla'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ITIS">{{ITIS | ID =180692 | taksoni =Artiodactyla| luettu =7.11.2010}}</ref> muttaKehityshistoriallisesti märehtijät (''Ruminantia''-ryhmän) yhtenäisyyttäovat yksi sorkkaeläinten ja [[monofyleettinenvalaat|luonnollisuuttavalaiden]] eiyhdessä kuitenkaanmuodostaman olekehityslinjan kiistetty{{lähde|14(''[[Cetartiodactyla]]'' tai uudelleen tulkittu ''Artiodactyla'') neljästä pääkehityshaarasta.10<ref>[http://www.2011}}plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0007062 M. Spaulding ym. (2009) ''PLoS One'']</ref> Märehtijöille lähisukuisin ryhmä on valaiden ja [[virtahevot|virtahepojen]] yhdessä muodostama kehityshaara. Muodollinen luokitus ei ole heijastanut tätä,<ref name="Wilson&Reeder"/> ja märehtijät on jäänyt määrittelemättömäksi luokkitelutasoksi lahko- ja heimotasojen välille.
Märehtijät ovat [[Kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]], joiden ruoansulatuksen erityispiirteenä on, että ne pystyvät etumahojensa mikrobitoiminnan avulla hyödyntämään runsaskuituista, muuten heikosti sulavaa ravintoa sekä huonolaatuista valkuaista tai jopa [[aminohappo]]ja yksinkertaisempia typpiyhdisteitä valkuaisen lähteenä. Ihmisen kotieläimistä [[nauta]], [[lammas]] ja [[vuohi]] ovat märehtijöitä. [[Märehtiminen|Märehtimällä]] ravintonsa sulattavia nisäkkäitä on myös märehtijöiden taksonomisen alalahkon ulkopuolella; niitä ovat muiden muassa [[kengurut]]<ref name="Tiede">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=760&vl2007 | Nimeke =Kenguru loikkaa, mutta vain Australiassa | Tekijä = Leena Tähtinen| Julkaisu = Tiede.fi| Ajankohta = 9.2.2007|Julkaisija = Tiede -lehti| Viitattu = 8.11.2010 }}</ref> ja [[kamelieläimet]].
