Ero sivun ”Tunturikangas” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) typoja, -m |
Orf (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Tunturikangas''' on tunturipaljakalla yleinen varpuvaltainen<ref name="Väre_Partanen_2009_14">Suomen tunturikasvio, Henry Väre Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 14</ref> kasvillisuustyyppi, joka on joko puutonta tai puuston peittävyys on alle 10%.
[[Tunturien heinäkangas|Tunturien heinäkankaita]] ei lueta varsinaisiin tunturikankaisiin. Tunturikankaan kasvillisuuteen vaikuttaa mm
Maaperällä on myös suuri vaikutus. Silikaattikallioilla kasvaa karua tunturikangasta, joka on yleisin tunturikankaiden pääryhmä. Karbonaattikallioilla, useimmiten dolomiittikallioilla
kasvaa ravinteista tunturikangasta, joka on meillä harvinaista. Karuilla tunturikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, kanervaa, liekovarpiota, vaivaiskoivua ja mustikkaa.
koivukankaisiin, mustikkakankaisiin, kurjenkanervakankaisiin,
kanervakankaisiin ja liekovarpiokankaisiin<ref name="Norokorpi_2008_494">Norokorpi et al 2008, s 494</ref>.
Talvella lumettomilla tuulikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, riekonmarjaa ja sielikköä, mutta vähemmän liekovarpiota ja vaivaiskoivua. Tunturikankaita ovat myös mereiset kanervakankaat ja keskipaljakan liekovarpiokankaat. Ravinteisia tunturikankaita luonnehtivat lapinvuokko ja niukkaravinteisia tunturikankaita runsaampi heinä-, ruoho- ja sarakasvillisuus.
== Lähteet ==
|