Ero sivun ”Kotkansiipi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
sisällön laajennus, lähteet, viitteet
Rivi 2:
| nimi = Kotkansiipi
| kuva = Illustration Matteuccia struthiopteris0.jpg
| kuvateksti = Kotkansiipi kuvattuna Otto Wilhelm Thomén teoksessa ''Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz'' (1885).
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
Rivi 15:
| kaksiosainen = Matteuccia struthiopteris
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|L.]]) [[Agostino Todaro|Todaro]]
| wikispecies =
| commons = Matteuccia struthiopteris
}}
 
'''Kotkansiipi''' (''Matteuccia struthiopteris'', syn. ''Struthiopteris filicastrum'') on lehtojen suurikokoinen lehtojen [[saniaiset|saniainen]].
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Kotkansiipi kasvaa jopa 50–150 cm korkeaksi. Se kasvaa kauniina, suppilomaisina kimppuina, joiden keskustasta kohoavat ruskeat pesäkelehdet. Itiöpesäkeryhmät ovat yhdessä tai kahdessa rivissä ruskeiden lehtien alapinnalla.<ref>[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2058 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Kotkansiipi (''Matteuccia struthiopteris'')]</ref>
[[KuvaTiedosto:Matteuccia struthiopteris (4).jpgJPG|leftvasen|thumb|170px|Kotkansiipikasvusto.]]
[[Tiedosto:Matteuccia struthipteris.jpg|vasen|thumb|170px|Kotkansiiven itiölehdet jäävät syksyllä pystyyn muiden lehtien kuihduttua.<ref>Vantaan luonto: kasvit 1996, s. 256.</ref>]]
 
Kotkansiiven maavarsi on lyhyt, pysty ja rönsyllinen. Lehdet nousevat kauniina, suppilomaisina kimppuina ja muodostavat suuria kasvustoja. Itiöpesäkkeettömät, hyvin lyhytruotiset lehdet kasvavat jopa 150 cm korkeaksi. Lehtilapa on kapean vastapuikea, lyhytsuippuinen ja kertaalleen parilehdykkäinen. Lehdykät ovat parijakoisia, liuskat pitkulaisia, tylppiä ja ehytlaitaisia. Lehtien keskeltä nousevat itiöpesäkkeelliset itiölehdet ovat itiöpesäkkeettömiä lehtiä lyhyempiä ja kapeampia, kovia ja paksuja. Itiölehdet muuttuvat pian tummanruskeiksi. Suomessa kotkansiiven itiöt kypsyvät heinä-elokuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 55.</ref>
Kotkansiipisaniaista kasvaa Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä sekä Alpeilla ja niiden itäpuolella samoin kuin paikoin samoilla leveysasteilla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/polypodia/matte/mattstr.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 8.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Suomessa sitä tavataan koko maassa ja käytetään myös koristekasvina. Se viihtyy parhaiten puronvarsilehdoissa, lehtokorvissa, yleensä varjoisilla, hyvinkin kosteilla kasvupaikoilla.
 
== Levinneisyys ==
[[Kuva:Matteuccia struthipteris.jpg|left|thumb|170px]]
Euroopassa kotkansiiven levinneisyysalue on hajanainen ja mantereinen. Lajia tavataan Saksasta ja Alppien alueelta itään Romaniaan, Pohjois-Ukrainaan ja Keski- ja Pohjois-Venäjälle. Erillinen esiintymä on Kaukasuksen alueella. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Puolaan, Baltian maihin ja Fennoskandiaan. Aasiassa lajia tavataan paikoin Etelä-Siperiassa ja Kiinassa sekä Japanissa. Pohjois-Amerikassa kotkansiipeä kasvaa paikoin Alaskassa ja erityisesti Kanadan etelä- ja keskiosissa.<ref name="DVF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/polypodia/matte/mattstr.html | Nimeke = Den virtuella Floran: Strutbräken | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2011 | Julkaisupaikka = Stockholm | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 9.10.2011 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Suomessa kotkansiipeä kasvaa harvakseltaan koko maassa, mutta myös puuttuu laajoilta alueilta muun muassa Pohjanmaalta ja Lapista.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40108&year=2010 Kasviatlas 2010: Kotkansiiven levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 9.10.2011.</ref>
[[Kuva:Matteuccia struthiopteris.jpg|left|thumb|170px]]
 
== Elinympäristö ==
Kotkansiipi viihtyy parhaiten rehevissä puronvarsilehdoissa, saniaislehdoissa ja lehtokorvissa. Kasvustot ovat yleensä varjoisilla, hyvinkin kosteilla kasvupaikoilla.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>
 
== Käyttö ==
Kotkansiipeä viljellään yleisesti koristekasvina. Se on varsinkin hautausmailla suosittu koristekasvi.<ref>Oulun kasvit 2005, s. 156.</ref> Aikaisemmin sitä on esimerkiksi Ruotsissa kerätty ja kuivatettu karjan talvirehuksi.<ref name="DVF"/>
 
== Lähteet ==
* ''Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle.'' Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
{{Viitteet}}
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
* ''Vantaan luonto: Kasvit''. Toim. Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko. Vantaan kaupunki. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1996.
 
{{=== Viitteet}} ===
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40108&size=1&year=2010 Kasviatlas 2010: Kotkansiiven levinneisyys Suomessa]
*UPM-Kymmene: [http://w3.upm-kymmene.com/for/internet/upm_skog.nsf/images/lehtokasviopas.pdf/$FILE/lehtokasviopas.pdf Metsiemme lehtokasveja] (pdf)
*[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2058 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Kotkansiipi (''Matteuccia struthiopteris'')]
*[http://www.jyu.fi/kastdk/okl/kasvio/hakutulos.php?valmisid=1732 Nettikasvio: Kotkansiipi (''Matteuccia struthiopteris'')]
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40108&size=1&year=2010 Kasviatlas: Kotkansiiven levinneisyys Suomessa]
 
{{tynkä/Kasvi}}
[[Luokka:Polypodiales]]
[[Luokka:Lehtokasvit]]