Ero sivun ”Suuri murros” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdantoa ja mainos pois |
yleistä en-wikin pohjalta |
||
Rivi 27:
}}
'''''Suuri murros''''' ({{k-en|The Great Transformation}}) on [[Karl Polanyi]]n vuonna 1944 ilmestynyt kirja, joka käsittelee sosiaalisia ja poliittisia mullistuksia, jotka tapahtuivat Englannissa [[markkinatalous|markkinatalouden]] nousun aikana. Polanyi väittää, että nykyaikainen markkinatalous ja moderni [[kansallisvaltio]] pitäisi ymmärtää, ei erillisinä yhteiskunnan osina, vaan yhtenä ihmisen keksintönä. Polanyi kutsuu tätä keksintöä markkinayhteiskunnaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Polanyi, Karl | Nimeke=Suuri murros: Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret | Selite=(The great transformation: The political and economic origins of our time, 1944.) Suomentanut Natasha Vilokkinen. Esipuhe: Risto Heiskala. Klassikko-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-225-1 | www=http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/978-951-768-225-1.pdf | www-teksti=Tekstinäyte | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
==Yleisesti==
Polanyi väittää teoksessa, että modernin valtion kehitys kulki käsi kädessä modernin markkinatalouden kanssa. Hänen mukaansa voimakasta valtiota tarvittiin edistämään sellaisia muutoksia yhteiskunnallisessa rakenteessa, jotka mahdollistivat kilpailukykyisen kapitalistisen talouden. Samalla kapitalistinen talous edellytti vahvaa valtiota lieventämään sen kovempia vaikutuksia. Polanyille nämä muutokset tarkoittivat sen perustavanlaatuisen yhteiskuntajärjestyksen tuhoamista, joka oli ollut olemassa läpi aiemman historian. Polanyi korostaa murroksen suuruutta juuri tästä syystä.
Polanyin empiirinen tutkimus perustui pitkälti ns. Speenhamland-järjestelmän tutkimiseen. Hän näki järjestelmällä kaksi merkitystä: se oli yhtäältä maa-aatelin viimeinen yritys säilyttää perinteinen tuotannon ja yhteiskuntajärjestyksen järjestelmä ja toisaalta itsepuolustuksellinen toimenpide, jossa yksi yhteiskunnan osa pyrki lieventämään väkivaltaisen taloudellisen muutoksen aiheuttamia häiriöitä. Kirjassa Polanyi esitteli myös näkökantansa, että markkinayhteiskunta on kestämätön, koska se on kohtalokkaan tuhoisaa sitä ympäröivälle inhimilliselle yhteiskunnalle ja luonnolle.
Polanyi väittää, ortodoksisesta liberaalista kapitalismin nousun selityksestä poiketen, että "laissez-faire oli suunniteltua", kun taas sosiaalinen protektionismi oli spontaani reaktio siihen sosiaaliseen sekaannukseen, jonka rajoittamattomat vapaat markkinat aiheuttivat. Hänen mukaansa "itseään säätelevien" markkinoiden rakentaminen edellyttää yhteiskunnan jakamista taloudelliseen ja poliittiseen ulottuvuuteen. Polanyi ei kiellä, etteikö itseään säätelevät markkinat olisi tuoneet ennenkuulumatonta aineellista vaurautta, mutta hän kuitenkin vihjaa, että tällaisessa ajattelussa näkökulma on liian suppea. Markkinat, pitäessään maata, työvoimaa ja rahaa "kuvitteellisina hyödykkeinä" (siinä mielessä, että niillä on ominaisuuksia joita ei ole tuotu julki markkinoiden muodollisessa rationaalisuudessa) "alistavat yhteiskunnan itsensä markkinoiden laeille". Tästä seuraa hänen mukaansa valtavasti sosiaalista sekaannusta ja yhteiskunnan spontaaneja pyrkimyksiä suojella itseään. Polanyi väittää, että sosiaalinen protektionismi on yhteiskunnan luonnollinen reaktio sille, kun vapaat markkinat pyrkivät erottamaan itsensä yhteiskunnan muusta rakenteesta. Hän kutsuu tätä reaktiota "vastaliikkeeksi".
Polanyi ei nähnyt [[taloustiede]]ttä muista tutkimuksen aloista erotettuna, vaan hän näki taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien olevan luontaisesti sidoksissa. Hän päätti teoksensa ennustukseen sosialistisesta yhteiskunnasta, huomauttaen että "vuosisadan sokean 'kehityksen' jälkeen ihminen palauttaa 'asutuksensa'".
== Lähteet ==
| |||