Ero sivun ”Elanto” versioiden välillä

'''Elanto''', virallisesti ''Osuusliike Elanto'' oli helsinkiläinen [[osuuskauppa]], joka toimi vuosina [[1905]]–[[2003]]1905–2003. Elanto perustettiin [[15. lokakuuta]] [[1905]] ja ensimmäisenä tuotantolaitoksena sillä aloitti [[leipomo]] vuonna [[1907]]. Alun perin leipomoalan [[osuuskunta|tuotanto-osuuskunnaksi]] suunniteltu Elanto laajeni pian kulutusosuuskunnaksi, kun se avasi omat leipämyymälänsä ja kahvilansa.

Ristiriidat pääasiassa kaupunkien tehdastyöväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään suurten ja poliittisesti lähellä vasemmistoa olleiden osuuskauppojen sekä pääasiassa maaseudun viljelijäväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään pienten ja poliittisesti lähellä porvareita olleiden osuuskauppojen kesken vahvistuivat, kun suuret osuuskaupat halusivat saada aatteellisessa keskusjärjestössä, Yleisessä Osuuskauppojen Liitossa enemmän määräysvaltaa perustuen kunkin osuuskaupan jäsenmäärään. Koska tämä oli kuitenkin jyrkästi osuustoiminnan yksi jäsen - yksi ääni -periaatetta vastaan, perustivat suuret osuuskaupat Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestöksi [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)]] vuonna [[1916]] muodostaen näin ''edistysmielisen osuuskauppaliikkeen'' eli ''E-liikkeen''. Samalla ne kuitenkin halusivat pitää keskusliikkeenään [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan]] (SOK). Tähän ei SOK suostunut, jolloin KK:n jäsenosuusliikkeet perustivat [[Tradeka-yhtymä|Suomen Osuustukkukaupan]] (OTK) vuonna [[1917]].

Poliittisen suuntataistelun kiihtyessä Tanner korosti, että Elanto haluaa palvella kaikkia pääkaupunkiseudun asukkaita, aatteeseen katsomatta. Kaikille helsinkiläisille tämä osuustoimintamalli ei kuitenkaan riittänyt, vaan osa porvareista ryhtyi arkkitehti Jalmari Kekkosen johdolla puuhaamaan ''[[S-ryhmä|pellervolaiseen osuuskauppaliikkeeseen]]'' eli YOL:ään ja SOK:hon sitoutuvaa osuuskauppaa, jonka perustava kokous järjestettiin [[1919]].

Elanto vahvistui markkinoilla nostaen Tannerin asemaa sekä valtakunnan politiikassa että pääkaupungin elintarvike- ja vähittäiskauppabisneksessävähittäiskaupassa. Osuuskunta rakensi uuden pääkonttorin Kaikukadulle, avasi uusia liikkeitä ja uudisti makkara- ja virvoitusjuomatehtaansa. Leipä pysyi perustuotteena, ja tuotannon turvaamiseksi rakennettiin uusi leipomo ja oma mylly. Tanner loi osuuskunnalleen omistamisen ideologian: myymälät ja tuotantolaitokset toimivat Elannon omissa kiinteistöissä.

Elannon johto koki täysremontin. Väinö Tanner väistyi hallintoneuvoston johdosta ja [[Paavo Heinimo]] pääjohtajan paikalta. Uudeksi pääjohtajaksi valittiin tohtori [[Mauno Koivisto]], mutta hän ei ehtinyt ottaa tehtävää vastaan, koska sai samaan aikaan viran Suomen Pankista. Paikalle nimitettiin [[Ylermi Runko]]. Samalla tapahtui nuorennusleikkaus koko johtoryhmässä: keski-ikä laski 55 vuodesta 38:aan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}

Raskas teollisuus ja kannattamattomat Osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle, joka laittoi saman tien tuulemaan. Osuusliikkeiden ja niiden omistaman OTK:n fuusiosta muodostui [[1983]] E-osuuskunta Eka, josta muotoutui [[1987]] [[Osuuskunta Eka-yhtymä]]. Kuitenkin muista Osuusliikkeistä poiketen juuri Elanto ei lähtenyt tähän mukaan ja näin yli 65 vuotta kestänyt side Elannon ja OTK:n välillä oli historiaa. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon ''Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto'' jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

Elanto sai ensimmäistä kertaa kilpailijan entisestä keskusliikkeestään, kun Eka osti [[Valintatalo]]-ketjun. Elannon asemaa parantaakseen pääjohtaja Ylermi Runko viritti pariin otteeseen keskustelun Elannon ja Helsingin Osuuskaupan fuusiosta tai ainakin merkittävästä yhteistyöstä. Vuonna [[1989]] fuusio oli lähempänä kuin koskaan aiemmin. Runko otti yhteyttä [[Pentti Pasuri]]in ja HOK:n hallintoneuvoston avainhenkilöihin. HOK:n hallintoelimissä aatteet ja johtajakysymykset kuitenkin herättivät epäluuloa, joka aiheutti hankkeen kaatumisen.

Vuonna [[1992]] Elanto ja Eka sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat ''Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton'' (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden [[2003]] lopussa.

[[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun lama]] Suomessa]] oli vakavin vuosikymmeniin. Työttömien määrä kohosi enimmillään lähes puoleen miljoonaan. Valtion ja kuntien verotulot romahtivat ja sosiaaliturvan kulut kasvoivat.

Osuuskunta Eka-yhtymä ajautui [[Yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]] vuonna [[1993]]. Elannon johto näki ilmassa vaaran merkit ja sai päärahoittajaltaan [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankilta]] lupauksen, että pankki vastaisi osuusliikkeen rahoituksesta myös siinä tapauksessa, että asiakasomistajat kävisivät levottomiksi ja [[säästökassa]]talletukset alkaisivat huveta.

HOK:ssa vaihtui toimitusjohtaja lyhyen ajan sisällä kahdesti. Pasurin ja Haapaniemen jälkeen vetovastuu siirtyi uudelle sukupolvelle, kun toimitusjohtajaksi valittiin Arto Hiltunen. HOK seurasi Elannon rimpuilua kuiville tietäen, että Elanto oli joutunut 901090-luvun alussa käymään kovaa koulua ja trimmaamaan koneensa tuloskuntoon. Kun Elannon saneerauksen pääarkkitehti Tauno Palmroos kuoli yllättäen, uudeksi pääjohtajaksi nousi rakennusliike Polarin [[Arto Ihto]]. Ihto oli yritysjohtajana strateginen visionääri ja yhteistyön rakentaja. Hänen päämääränsä kiteytyi yksinkertaiseksi: Elanto ei selviäisi yksin. Sen olisi saatava kumppani, joka valittaisiin liiketaloudellisin perustein.

Tarjous vaikutti hyvältä sekä jäsenten että henkilöstön kannalta; päällekkäisyyttä oli lopulta vähän eikä yhtään myymälää tarvinnut sulkea – ketään ei irtisanottu.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Vuoden 2003 lopussa Elanto lopetti toimintansa (samoin HOK) ja vuoden [[2004]] alussa aloitti [[HOK-Elanto|Helsingin Osuuskauppa Elanto]]. Uudistuksen myötä kaikkiaan 31 Elannolle kuulunutta Valintataloa, Siwaa ja [[Maxi]]a muuttuivat vuosien 2003-2004 aikana S-ryhmän ketjuiksi siten, että uusia Alepoita oli 27, jotka oli muutettu pienimmistä Valintataloista (18 kpl) ja Siwoista (9 kpl), ja S-marketteja 9, jotka oli muutettu suuremmista Valintataloista (5 kpl) ja Valintatalo Plus-myymälöistä (4 kpl). Lopuista neljästä Maxi-marketista kolme muutettiin Prismoiksi (Isossa Omenassa, Sellossa ja Kannelmäessä) ja yksi tavaratalomainen Maxi Hakaniemessä käyttötavaraosastoiltaan [[Sokos]]-tavarataloksi ja elintarvikeosastoltaan [[S-market]]iksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Lehdistötiedote | Nimeke=Kilpailuvirasto hyväksyi HOK:n ja Elannon fuusion | Osoite=http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/tiedotteet/2003/HOK_Elanto_270603.pdf | Ajankohta=27.6.2003 | Julkaisija= | Luettu= }}</ref>