Ero sivun ”Kroatian demokraattinen liitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
ei tietenkään europarlamenttiryhmään
Rivi 1:
[[Kuva:HDZ logo.svg|thumb|HDZ:n logo]]
'''Kroatian demokraattinen liitto''' ({{k-hr|Hrvatska Demokratska Zajednica, HDZ}}) on [[kroatia]]lainen puolue. Se hallitsi Kroatiaa vuodesta 1990 vuoteen 2000 ja on ollut koalitiohallituksessa vuodesta 2003. HDZ kuuluu [[Euroopan kansanpuolue]]eneseen.<ref>http://epp.eu/hdz europarlamenttiryhmään, vaikka Kroatia ei olekaan vielä [[Euroopan unioni]]n jäsen.</ref>
 
HDZ:n perustettiin kesäkuussa 1989 toisinajattelija [[Franjo Tuđman]]in johdolla. Se laillistettiin 1990. Alkuaikoinaan se oli äärinationalistinen ja jotkut jäsenet kannattivat jopa fasistisen [[Ustaša]]n aatteita ja [[Suur-Kroatia]]n luomista "historiallisten ja luonnollisten rajojen mukaan."
 
Ennen vuoden 1990 vaaleja hallitseva kommunistinen puolue oli muuttanut vaalijärjestelmää suosimaan kahta suurinta puoluetta, kommunistisen puolueen olettaessa äänestäjien äänestävän mieluummin kommunistista puoluetta kuin kiihkomielistä HDZ:aa. Äänestäjät näkivät kuitenkin HDZ:ssa vähiten huonoimman vaihtoehdon – mahdollisuuden kommunismista eroon pääsemiseen ja vastapainon Jugoslavian serbinationalismille. HDZ voitti ylivoimaisesti ja Kroatiasta tuli kommunistien yksipuoluevallan sijaan yksi harvoista entisen itäblokin maista, jossa kommunistipuolueen yksivallanyksinvallan korvasi toisen puolueen yksinvalta. HDZ:n valtaantulopäivää [[30. toukokuuta]] 1990 juhlittiin Kroatiassa yleisenä juhlapäivänä.
 
Vuoden 1992 presidentinvaaleissa Tuđman, puolueen kiistämätön johtaja kuolemaansa 1999 saakka, valittiin presidentiksi. Kroatia julistettiin itsenäiseksi 1991 ja tunnustettiin 1992 ja sai takaisin sotaa edeltävän alueensa 1998. HDZ voitti uudelleen vaalit 1992 ja 1995.
Rivi 18:
Vuonna 2002 Ivić Pašalić, joka oli Tuđmanin kovan linjan kannattajia haastoi [[Ivo Sanader]]in johtajataistoon ja syytti tätä Tuđmanin nationalistisen perinnön pettämisestä. Sanader voitti viimein vapaamielisempien tuella ja Pašalić jätti puolueen ja perusti oman kansallisoikeistolaisen ''Hrvatski blokinsa'', joka ei kuitenkaan ole päässyt parlamenttiin.
 
Sanader saattoi nyt johtaa puolueen uudelle linjalle ja vakuuttaa äänestäjät, että sen valtaannousu ei johtaisi demokratian vaarantumiseen. HDZ saavuttikin suosiota tehottomaksi, korruptuituneeksikorruptoituneeksi ja ristiriitojen repimäksi syytetylle [[Ivica Račan]]in hallitukselle. Parlamenttivaaleissa marraskuussa 2003 HDZ sai 33,9 % äänistä ja 66 paikkaa 151:stä ja muodosti hallituksen itsenäisen demokraattisen serbipuolueen ja [[Kroatian eläkeläisten puolue]]en kanssa.
 
Pääministerinä Sanaderin tärkein tehtävä on johtaa maa [[Euroopan unioni]]in ja [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]:on, mikä on kokenut takaiskuja maassa nousevan euroskeptisyyden kasvaessa. Lokakuussa 2005 hän oli vielä maan suosituin poliitikko, mutta päätös korvata Itävallan kansalaisille toisen maailmansodan jälkeen kansallistettu omaisuus johti tiukkaan vastustukseen ja suosion laskuun. Vuoden 2005 paikallisvaaleissa oppositio otti voiton ja [[Ante Gotovina]]n pidätys joulukuussa 2005 Kanarialla laski suosiota.