Ero sivun ”Berliinin saarto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Määritelmä ja johdanto
Rivi 1:
[[Tiedosto:C-54landingattemplehof.jpg|thumb|250px|Berliiniläiset katselevat [[Douglas DC-4|C-54:n]] laskeutumista [[Tempelhofin lentoasema|Tempelhofin lentokentälle]] 1948]]
'''Berliinin saarto''' oli [[Kylmä sota|kylmän sodan]] alkuun liittynyt suurvaltapoliittinen kriisi, jossa [[Neuvostoliitto]] katkaisi maaliikenneyhteydet [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeensä]] keskellä sijainneeseen [[Länsi-Berliini]]in ja saartoi kaupunkia 24. kesäkuuta 1948 – 11. toukokuuta 1949 välisen ajan pakottaakseen länsiliittoutuneet vetämään joukkonsa pois kaupungista. Nämä onnistuivat kuitenkin hoitamaan kaupungin huollon ilmateitse niin sanotun '''Berliinin ilmasillan''' avulla ja Neuvostoliitto joutui lopulta luopumaan saarrosta.
'''Berliinin saarto''' (24. kesäkuuta 1948 – 11. toukokuuta 1949) oli seurausta [[Lontoo]]n huippukokouksen epäonnistumisesta joulukuussa 1947. [[Toinen maailmansota|Toisen maailman­sodan]] jälkeen Saksa oli ollut jaettuna neljän voittaja­valtion, [[Yhdysvallat|Yhdys­valtojen]], [[Ranska]]n, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitys­vyöhykkeisiin, ja vaikka [[Berliini]] sijaitsi keskellä Neuvosto­liiton vyöhykettä, se jaettiin erikseen samojen voittaja­valtioiden kesken. Kirjallista sopimusta liikenne­järjestelyistä liittoutuneitten kesken ei ollut allekirjoitettu, mutta ennen vuonna 1948 alkanutta saartoa saakka Länsi-Saksasta [[Länsi-Berliini]]in ja päinvastoin voitiin kulkea Neuvosto­liiton miehitys­vyöhykkeen läpi.
 
==Tausta==
'''Berliinin saarto''' (24. kesäkuuta 1948 – 11. toukokuuta 1949) oli seurausta [[Lontoo]]n huippukokouksen epäonnistumisesta joulukuussa 1947. [[Toinen maailmansota|Toisen maailman­sodan]] jälkeen Saksa oli ollut jaettuna neljän voittaja­valtion, [[Yhdysvallat|Yhdys­valtojen]], [[Ranska]]n, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitys­vyöhykkeisiin, ja vaikka [[Berliini]] sijaitsi keskellä Neuvosto­liiton vyöhykettä, se jaettiin erikseen samojen voittaja­valtioiden kesken. Kirjallista sopimusta liikenne­järjestelyistä liittoutuneitten kesken ei ollut allekirjoitettu, mutta ennen vuonna 1948 alkanutta saartoa saakka Länsi-Saksasta [[Länsi-Berliini]]in ja päinvastoin voitiin kulkea Neuvosto­liiton miehitys­vyöhykkeen läpi.
 
[[Neuvostoliitto]] asetti uudet liikennemääräykset Berliiniin suuntautuvalle liikenteelle 30. maaliskuuta 1948, minkä jälkeen alettiin sulkea Berliinin länsiosien sisääntuloteitä. Käytännössä tämä tapahtui siten, että kaivettiin ampumahautoja teitten poikki, [[rautatie|ratakiskoja]] poistettiin ja kanavat suljettiin. Neuvostoliitto oli irtisanoutunut miehitysvyöhykkeiden yhteishallinnosta 20. maaliskuuta 1948.