Ero sivun ”Kielitiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti muokkasi: frr:Portaal:Spräkewaasenschap |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 11:
Kielitieteen juuret ovat [[filosofia]]ssa. [[Antiikki|Antiikin]] filosofit pohtivat esineiden ja asioiden oikeita nimiä. Näistä pohdinnoista syntyivät [[sanaluokat]], ja samalla syntyi uusi tieteenala, kielitiede, eli kielitieteen käsitykset kielen olemuksesta ovat filosofien luomia. Antiikin filosofi-kielitieteilijät loivat nykyiset sanaluokkakäsitteet, jotka osoittavat, mitkä luokat olivat tärkeitä [[Kreikan kieli|kreikassa]] ja [[latina]]ssa. Nämä sanaluokat eivät kuitenkaan ole yleismaailmallisia, esimerkiksi [[suomen kieli|suomessa]] olisi tarpeen deverbaalinominien oma luokka (sana voi saada sekä [[verbi]]n määritteet että [[substantiivi]]n sijapäätteet), ja [[turkkilaiset kielet| turkkilaiskielissä]] [[adverbi]] (verbin attribuutti) ja [[adjektiivi]] (substantiivin attribuutti) eivät useinkaan eroa muodollisesti toisistaan.
Kielitieteen tutkimuskohteena on muun muassa [[kielioppi]], eli säännöt, jotka tekevät kielen mahdolliseksi ja ymmärrettäväksi. Kyse on siis eri asiasta kuin kielenhuoltajien käsitys yhteisöllisesti hyväksyttävästä kielestä. Kielioppi koostuu sanojen [[morfologia]]sta eli muoto-opista, [[syntaksi]]sta eli lauseopista ja [[ortografia]]sta. Puheääniä yleensä kielestä riippumatta tutkii [[fonetiikka]], kun taas [[fonologia]] on keskittynyt yhden tietyn kielen [[foneemi|foneemeihin]] eli äänteisiin ja niiden funktioihin.
==Vuorovaikutuslingvistiikka==
Vuorovaikutuslingvistiikan tavoitteena on tutkia ja ymmärtää kieltä ja kielen käyttöä eri vuorovaikutustilanteissa. Siinä yhdistyvät kielitiede, keskusteluanalyysi ja antropologinen tutkimus.<ref>http://www.aka.fi/fi/Apropos/Artikkelit/Tutkija-tyossaan/Kieli-syntyy-vuorovaikutuksessa/</ref>
== Kielitieteen osa-alueita ==
| |||