Ero sivun ”Diamagnetismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla
Lisäyksiä
Rivi 5:
[[ferromagnetismi|Ferromagneettisissa]] aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin muiden magnetismin muotojen aiheuttama magneettinen vaste ulkoiseen magneettikenttään. Tästä syystä diamagneettisiksi sanotaankin vain niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia.
 
Diamagneettisten aineiden [[magneettinen suskeptibiliteetti]] on alle nollan. Esimerkiksi [[vesi|veden]] magneettinen suskeptibiliteetti <math>\ chi_m\chi,</math> =on −9,05alle ×nollan 10ja [[suhteellinen permeabiliteetti]] &mu;<supsub>−6r</supsub>. Pyrolyyttinenalle hiiliyhden on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopakaavan <math>\ chi_m\chi,</math> = −400 × 10&mu;<supsub>−6r</supsub>-1 mukaisesti.
 
Esimerkiksi [[vesi|veden]] magneettinen suskeptibiliteetti <math>\chi_m\,</math> = −9,05 × 10<sup>−6</sup>. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa <math>\chi_m\,</math> = −400 × 10<sup>−6</sup>.
[[Suprajohde|Suprajohteiden]] voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja (<math>\chi</math> = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]ssä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin [[superdiamagnetismi]]sta.
 
[[Suprajohde|Suprajohteiden]] voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja (<math>\chichi_m\,</math> = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]ssä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin [[superdiamagnetismi]]sta.
 
==Aiheesta muualla==